Japanissa työvoimaansa vuokrafirman kautta kauppasi 900 000 henkilöä. Se vastasi 1,3 prosentin osuutta koko työkansasta. Etelä-Koreassa vuokratyömarkkinat olivat 2004 vielä pienet.

Sen sijaan Etelä-Afrikka kuului vuokratyön käytössä maailman kärkimaihin. Lähes puolen miljoonan vuokratyöntekijän joukko merkitsi 4,0 prosentin osuutta kaikista maassa työtä tehneistä.

Yksityisten vuokratyövoimaa välittävien yritysten määrä Euroopassa lasketaan tuhansissa. Yksin Saksassa niitä oli 2004 yli 4 500. Japanissa määrä oli CIETTin mukaan noin 17 500. CIETT arvioi, että henkilöstöpalveluyritysten pyörittäminen työllistää niiden omissa organisaatioissaan pysyvästi 175 000 henkilöä.

CIETT on julkaissut maakohtaisia arvioita myös työvoimaa vuokraavien yritysten liikevaihdosta. Taloudellisesti kehittyneissä maissa sitä kertyi 2004 keskimäärin 20 000–25 000 euroa vuokratyötä tehnyttä kohti.

Vuokratyöntekijät ovat nuoria

Britannian ay-keskusjärjestö TUC julkaisi kesäkuussa 2005 selvityksen vuokratyöstä Britanniassa ja muualla Euroopassa. Usean aiemman raportin yhteenvetona siinä yleistetään, että vuokratyöntekijät ovat keskimäärin koko työvoimaa paljon nuorempia. Esimerkiksi Britanniassa vuokratyöntekijöiden keski-ikä 2001 oli vain 32 vuotta ja Espanjassa 84 prosenttia vuokratyöntekijöistä oli alle 34-vuotiaita.

Vuokratyövoiman toinen leimallinen piirre on sen keskimääräistä matalampi koulutustaso. Muun muassa Saksassa ja Espanjassa se näkyy sekä korkeakoulututkinnon suorittaneiden pienenä osuutena vuokraväestä että vaille minkäänlaisia koulun päästötodistuksia jääneiden keskimääräistä korkeampana osuutena. Samankaltainen suuntaus ilmenee Suomessa, Ruotsissa, Ranskassa ja Hollannissa, TUC:n raportissa todetaan.

Kolmantena yleistyksenä siinä torjutaan väite, jonka mukaan vuokratyöhön ryhtyminen avaa vaikeasti työllistyville ovia pysyviin työsuhteisiin. TUC:n selvityksen mukaan käytännön työelämä tarjoaa niukasti todisteita siitä, että vuokratyö olisi reitittänyt pienten lasten äitejä, työttömiä ja rikoksista tuomittuja vakituisiin työpaikkoihin.

Sukupuolijaoltaan vuokratyötä tekevät eivät poikkea muusta työvoimasta, kun asiaa tarkastellaan koko Euroopan tasolla. Maiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Saksassa ja Ranskassa vuokratyöfirmat ovat välittäneet etupäässä miehiä. Tanskassa tilanne on ollut päinvastainen. Britanniassa ja Ruotsissa sukupuolijako on ollut lähellä koko työvoiman mies-nais-jakaumaa.

Vuokratyödirektiivin käsittely pysähdyksissä

EAY listasi maaliskuussa 2005 vuokratyövoiman työehtojen viisi keskeistä heikkoutta.

EAY:n mukaan verrattuna pysyvässä työsuhteessa oleviin

• vuokratyöntekijöillä on rajoitetut mahdollisuudet vaikuttaa työnsä laatuun ja suoritustapaan,
• vuokratyöntekijät saavat niukasti koulutusta,
• vuokratyöntekijöiden tapaturmariski on korkea,
• vuokratyöntekijät työllistyvät pääsääntöisesti lyhytkestoisissa
  työpaikoissa ja
• vuokratyöntekijät tekevät runsaasti vuorotyötä.

Euroopan komissio päätyi jo neljännesvuosisata sitten näkemykseen, jonka mukaan vuokratyöntekijöiden asemaa on vahvistettava erityisellä vuokratyödirektiivillä. Yritykset direktiivin säätämiseksi eivät ole kuitenkaan johtaneet tulokseen.

Viimeksi esityksen vuokratyödirektiiviksi komissio teki 2002. Usean maan harjoittama jarrutus on kuitenkin pysäyttänyt ehdotuksen etenemisen. Toukokuussa 2003 EAY syytti jarrutuksesta erityisesti Tanskaa, Saksaa, Irlantia ja Britanniaa.

Kansallinen lainsäädäntö koettaa turvata Neljässätoista 14 EU-maassa vuokratyövoimalle yrityksissä tasavertaisen kohtelun. Laeissa todetaan, että vuokratyöntekijän palkka ja muut työehdot eivät saa olla huonommat kuin työpaikan vakinaiseen henkilöstöön kuuluvan, kun he tekevät samaa työtä.

Suomessa ja Ruotsissa työehtosopimusten yleissitovuus antaa samantapaista turvaa vuokratyöntekijöille. Britannialta, Irlannilta ja Unkarilta samanarvoista palkkakohtelua koskevat määräykset puuttuvat niin lainsäädännöstä kuin tes-järjestelmästä.

Ennen kuin komissio antoi esityksensä vuokratyödirektiiviksi, EAY neuvotteli vastaavansisältöisestä sopimuksesta Eurooppa-tason työnantajajärjestöjen UNICEn ja CEEPin kanssa. Neuvottelut kariutuivat työnantajien haluttomuuteen velvoittaa yritykset tasavertaiseen kohteluun. Direktiiviesityksen käsittely on pysähdyksissä samasta syystä.

EU:n elinten käsittelyssä pitkälle edenneellä palveludirektiivillä saattaa olla suuri vaikutus vuokratyön luonteeseen unionin alueella. Huonoimmassa vaihtoehdossa vuokratyön viennistä tulee tekijä, jolla lyhytnäköisesti toimivat työnantajat sysäävät palkansaajien työehdot syöksykierteeseen.

Juhani Artto

Lähteet: