Tuskin sellaista ay-puolen luottamushenkilöä Suomen kamaralla edes liikkuu, jolla ei ole kerrottavana pöyristyttäviä tarinoita vuokratyöntekijöiden kohtelusta.

Niin on Lepolallakin ja hänen aisaparillaan, työsuojeluvaltuutettu Maire Karhusella, 52:

– Eräskin osastomme naisjäsen, joka kävi täältä Lohjalta käsin kymmenien kilometrien päässä vuokratöissä, erotettiin työn loputtua kesken yövuoron arpomalla ja komennettiin suoraa päätä kadulle.

– Saman työnantajan suunnasta kuulin myös, että siellä vuokratyöntekijöitä vahtii lasikopeissa laumoittain pikkupomoja. Jos lähdet tarpeillesi vessaan, sekuntikello pannaan käyntiin.

Tähänkö suomalaisilla työmarkkinoilla on jo tultu. Jos tällä tiellä jatketaan, maailman pahamaineiset vapaatuotantovyöhykkeet käyvät hikipajoineen päivä päivältä meitä lähemmäksi, Lohjan luottokaksikko miettii.

Kovallakaan lakikirjan plarailulla Jari Lepola ei kertomansa mukaan ole saanut selville, minkä pykälän nojalla ihminen voidaan panna työstään kävelemään jopa päivää lyhyemmällä irtisanomisajalla.

– Tämä mielivalta pitää pakottaa nopeasti aisoihin. Mikseivät liitot, jotka hyvin tietävät, missä vuokratyö rehottaa, tee iskuja työpaikoille ja hoida asioita kuntoon, Lepola kärttää.

Talokohtainen sopimus tehty

Elcoteqin Lohjan tehtaalla on väkeä vajaat neljä sataa, joista tuotannossa 230. Työntekijöistä selvä enemmistö on naisia. Keski-ikä jää 40 vuoden alle. Tuotanto jauhaa enimmäkseen kahdessa ja kolmessa vuorossa.

Työntekijöiden pääluku on nykyään osapuilleen yhtä suuri kuin 1990-luvun alussa, mutta niinkin korkealla kuin 800:ssa it-kuplan huipulla käytiin.

Vuokratyössä ei tehtaalla ole nupin nuppia.

– Pari vuotta sitten edellisen henkilöstöpäällikön kanssa hyvää pataa pitänyt espoolainen vuokrafirma toi tänne kuusi koulutyttöä töihin. Pari kolme viikkoa he salissa pyörivät, mutta kun me koko ajan moisen työn teettämisestä jurputimme ja tarjoilimme muita vaihtoehtoja, se keikka päättyi siihen, Lepola sanoo.

Nyt Lohjan elcoteqilaisilla on talokohtainen sopimus vuokratyöstä. Siinä työnantaja lupaa noudattaa vuokraväkeen elektroniikka-alan työehtosopimusta ja tunnustaa tehtaan työntekijöiden edustajat myös vuokratyöntekijöiden edunvalvojiksi.

Salossa siedetään

– Paikallista sopimusta tarvitaan tällä hetkellä Elcoteqin Salon tuotantoyksikössä, joka kuluvan vuoden alussa yhdistettiin Lohjan tehtaaseen. Salossa laitos työllistää kolmisenkymmentä henkeä vakinaisesti ja melkein saman määrän vuokratyöntekijöitä.

– Kun vuokraporukan työehdot ovat jotakuinkin säälliset ja sillä myös oma luottamusmies, olemme toistaiseksi tällaista työn teettämistä sietäneet. Lisäksi yksikkö on vasta perustettu. Se hakee vielä työtapojaan ja sitä päälukua, jolla hommat kyetään hoitamaan.

Lepolan mukaan saattaa olla, että joku määrä vuokratyötä on tullut Saloon jäädäkseen, koska sikäläinen tuotanto vaikuttaa perin suhdanneherkältä.

– Tilapäisiä ruuhkahuippuja vuokratyöllä voi purkaa, mutta me ainakin katsomme tarkkaan, että tätä ay-liikkeenkin hyväksymää periaatetta myös noudatetaan.

– Salossa olemme onnistuneet ajamaan kolmisenkymmentä vuokramiestä pysyvään työsuhteeseen ja painetta vakkariksi pidetään jatkuvasti yllä, kertoo Lepola.

Pitkiä miinuksia, pieniä plussia

Vaasan yliopiston Riitta Viitala ja Jutta Mäkipelkola tutkivat viime syksynä työministeriölle vuokratyöntekijöitä. Tällöin esille tuli kuusi keskeistä ongelmaa, joiden kanssa vuokratyössä painitaan.

Vuokratyöläinen elää jatkuvassa epävarmuudessa ja pelossa, päivän kerrallaan ja ikään kuin kelluen. Häntä kohdellaan epätasa-arvoisesti, työyhteisö jää vieraaksi, jatkuva työpaikan vaihto ja uuden opiskelu sekä ahdistaa että haastaa, työ tuntuu väliaikaiselta ja korostetun välineelliseltä ja työnantajasuhde on vähintään epämääräinen.

Näiden ongelmien ratkomiseksi tutkijat suosittelevat, että vuokratyöntekijöiden työsuhdeturvaa parannetaan. Kohennusta kaipaavat myös yritysten henkilöstöpolitiikka ja kustannustietoisuus vuokratyön todellisesta hinnasta. Takapajuisella yt-lailla edistetään tutkijoiden mukaan ilmiselvästi vuokratyötä. Henkilöstövuokrausta pitäisi myös säädellä ja valvoa nykyistä enemmän.

Hakeutumistaan vuokrafirman listoille käytännössä kaikki tutkimukseen haastatellut perustelivat vakinaisen työn puutteella. Myös työtä itseisarvona korostettiin jopa yllättävän voimakkaasti. Silläkin oli joku merkitys, että työtä järjestyi nopeasti ja ilman hakubyrokratiaa. Vuokratyön uskottiin lisäksi edistävän mahdollisuutta saada vakituinen työpaikka työnteettäjäfirmasta.

Säälliset olot voi järjestää

Yliopistotutkimuksen havainnot vuokratyöntekijöistä eivät tule Jari Lepolalle ja Maire Karhuselle juuri minkään kokoisena yllätyksenä. Tavalla tai toisella he sivuavat puheissaan kaikkia päällimmäisiä vuokraväen ongelmia.

– Jos työntekijöiksi halutaan ammattitaitoista väkeä, kuten työnantajat joka käänteessä kuuluttavat, on pätkäisen vuokratyön ylenmääräinen suosinta tämän tavoitteen kanssa hakauksessa, Lepola korostaa.

Pääluottamusmiehen mielestä myös järjestäytyneet vuokratyöntekijät joutuvat kohtuuttomaan pompotukseen työpätkien ja ansioturvan välillä ja saattavat tallata raittia viikkotolkulla tyhjätaskuina.

Vaikka vuokratyö "ei ole ihmisen hommaa", Lepola ja Karhunen pitävät tehtaansa Salon toimipisteen vuokraväen työehtoja siedettävinä.

– Ainakin työtyytyväisyydestä tulee jatkuvasti hyvin pisteitä ja firman listoilla halutaan tulla ja pysyä. Myös vakituisten ja vuokrattujen väliset suhteet ovat mallillaan, mitä edistää varmaan se, että nykyiset vakituiset ovat entisiä vuokratyöntekijöitä.

Maire Karhusen korviin on kantautunut työntekijöiden kehuja myös Elcoteqin säällisestä tavasta vakinaistaa ihmisiä.

– Määräävänä on pidetty tulojärjestystä, eikä esimerkiksi ikärasismille ole annettu sijaa, Karhunen kertoo.

Eero Kosonen