vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

Vuokratyöstä tullut lääke
irtisanomisen tuskaan

Henkilöstöpäälliköt tunnustavat välttelevänsä yt-neuvotteluja

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Työnantajat myöntävät auliisti, että etenkin palvelualoilla ja yksityisellä palvelusektorilla on siirrytty käyttämään yhä enemmän vuokratyövoimaa.

Kirsti Palanko-Laaka– Eräs syy siihen on viime työsopimuslakiuudistuksen yhteydessä tiukennetut määräaikaisen työn perusteiden ja teettämisen ehdot, kertoo työministeriölle määräaikaisista töistä selvityksen laatinut entinen SAK:n työympäristöosaston johtaja Kirsti Palanko-Laaka.

Yritysten taloudellista epävarmuutta ja suhdannevaihteluja hoidetaan yhä enenevästi vuokratyövoimalla. Vakituista työvoimaa ei haluta palkata, onpa joissain henkilöstöstrategioissa suoranaisia rekrytointikieltoja. Palanko-Laaka mainitsee, että henkilöstöpäälliköt tunnustavat haluavansa välttää irtisanomistilanteita, yt-menettelyjä ja lomautuksia. Vuokratyön epäselvä säännöstö tarjoaa vuokratyöntekijän kokoisia porsaanreikiä, joita vuokrafirmat innokkaasti täyttävät.

Vastuut ja velvollisuudet

Vuokratyöntekijöille on työsopimuslaissa turvattu oikeus työehtosopimusten vähimmäisehtoihin. Lisäksi käyttäjäyrityksen on noudatettava vuokratyövoimaan samoja työturvallisuusnormeja kuin omiin työntekijöihinsä. Muutoin vuokrafirmojen ja käyttäjäyritysten väliset vastuut ja velvollisuudet ovat tällä hetkellä osittain veteen piirrettyjä viivoja.

- Ensisijainen vastuu työturvallisuusasioissa pitäisi olla käyttäjäyrityksellä. Vastuun jakautuminen on kuitenkin hieman tulkinnanvaraista ja kaipaisi selkeyttämistä, Palkanko-Laaka pohtii.

Käyttäjäyritykselle kuuluu hänen mukaansa myös työnjohto-oikeuteen läheisesti liittyvä työaikalainsäädännön noudattaminen. Käyttäjäyrityksen tulisi pitää huolta esimerkiksi normien mukaisista lepotauoista ja siitä että ylitöiden enimmäismääriä ei ylitetä.

Vuokrafirman velvollisuus on noudattaa tessin palkkanormeja ja muita taloudellisia vähimmäisehtoja. Toisaalta käyttäjäyrityksessä voi olla omia käytäntöjä, kuten bonusjärjestelmiä tai lounassetelietu.

- Määräaikaisten kohdalla lainsäädäntö perustuu EU:n normeihin, joiden mukaan määräaikaisia pitää kohdella yhdenvertaisesti firman sisällä. Vuokratyövoiman kohdalla pykäliä joko sovelletaan tai sitten ei. Määräaikaistenkaan kohdalla kun niitä ei aina noudateta, Palanko-Laaka kertoo.

Parhaimmat firmat saattavat antaa vuokratyöntekijöillekin samoja etuja kuin omille. mutta käytäntö on kirjava.

Palanko-Laaka korostaa, että kotimainen vuokratyön lainsäädäntö ei ole riittävän selkeä.

- Emme voi vedota edes EU:n säännöstöön, joka yleensä lähtee yhdenvertaisuuden periaatteesta, koska vuokratyödirektiivin valmistelu on ollut jäissä jo kolmen–neljän vuoden ajan. Komission ehdotus ei ole mennyt läpi, koska kysymys on vaikea ja eri mailla on omia intressejään ja erilaisia vuokratyökäytäntöjä.

Reilut pelisäännöt

Palanko-Laakan mukaan on täysin mahdollista saada vuokratyöntekijät samaan asemaan kuin vakituiset työntekijät. Häntä ovat rohkaisseet muun muassa monien EU:n jäsenmaiden kokemukset vuokratyön sääntelystä.

Palanko-Laaka perustaisi Ruotsin mallin mukaisen auktorisointijärjestelmän myös Suomeen. Ruotsissa on vapaaehtoinen työnantajajärjestöjen aloitteesta perustettu auktorisointijärjestelmä, johon liittyvien yritysten tulee täyttää tietyt ehdot. Järjestelmän avulla vuokrayritys voi osoittaa sekä työntekijöille että käyttäjäyrityksille olevansa vastuullinen ja luotettava työnantaja.

- Vastaavan vapaaehtoisuuteen perustuvan järjestelmän kannalla Suomessa ovat sellaiset vuokrafirmat, jotka ovat valmiita toimimaan olemassa olevien pelisääntöjen mukaan.

Järjestelmässä mukana olevat vuokrafirmat sitoutuisivat tiettyihin eettisiin ja yhteiskuntavastuullisiin menettelytapoihin. Samalla sitoudutaan maksamaan vähimmäispalkkoja ja noudattamaan muita vähimmäisehtoja.

Säännöstö tarpeen

Oikeuskäytännön ja –tapauksien kautta rakentuvat vuokratyön pelisäännöt voivat johtaa Palanko-Laakan mukaan sattumanvaraisiin ratkaisuihin. Perusteltua ja järkevää olisikin valmistella kolmikantaperiaatteella sellainen säännöstö, joka yhteensovittaa kaikkien osapuolten intressit.

- Tärkeää on saada vuokratyöntekijä selkeästi irtisanomissuojan piiriin, kun hän tekee vuokrafirman palveluksessa pysyviä keikkoja yhteen tai useampaan käyttäjäyritykseen jatkuvasti. Tällä hetkellä parhaimmatkaan vuokrafirmat eivät katso tällaisia työsuhteita toistaiseksi voimassa oleviksi, Palanko-Laaka sanoo.

Toiseksi on selvitettävä, millä edellytyksillä vuokratyössä voidaan solmia määräaikaisia työsopimuksia sekä arvioidaanko määräaikaisuuksia vuokra- vai käyttäjäyrityksen kannalta.

Kun vuokratyön vuotokohdat saadaan paikattua, niin Palanko-Laaka arvelee seuraavaksi työoikeuden harmaan alueen trendiksi freelance-yrittäjyyttä.

- Aina haetaan uusia juttuja, työmuotoja, joihin työlainsäädäntö ei vaikuttaisi. Yhä enemmän laitetaan työntekijöitä työllistämään itse itsensä, tavallaan freelance -tyyppisiksi yrittäjiksi, Palanko-Laaka povaa.

Saija Heinonen

Palkkatyöläinen 31.1.2006 nro 1/06

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)