Suomalaisilta
työpaikoilta sai viime vuonna potkut peräti 44 000 palkollista. Näin hurjaan
joukkoon päätyy SAK:n edunvalvontaosaston ekonomisti Erkki Laukkanen
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen lukujen perusteella.
Julkisuuteen viime vuoden potkuista tuli vain jäävuoren huippu, vajaat 7 000
irtisanottua, vain kuudesosa kaikista erotetuista. Valtaosa siis pantiin kävelemään
kaikessa hiljaisuudessa.
Viime vuoden mittaan suurinta huomiota herättivät turkulaisten Finluxin ja Leafin
irtisanomiset, joissa kummassakin kenkää tuli yli 400 työntekijälle.
Laukkanen sanoo pyrkineensä selvittämään Tilastokeskuksen kautta myös sitä,
miltä toimialoilta ja mistä pääammattiryhmistä irtisanotut olivat. Pyrkimys jäi
kuitenkin puolitiehen, koska tiedot ammatista löytyivät harvemmalta kuin joka toiselta.
Mikäli toimialojen osuuksia selvitetään niiden irtisanottujen joukosta,
joiden ammatista tieto on, näyttäisi potkujen jako menneen vuonna 2004 melko tarkkaan
tasan teollisuuden ja rakentamisen sekä yksityisten palvelualojen kesken.
Julkispuolella irtisanomiset ovat olleet harvinaisia mm. siksi, että niillä
aloilla käytetään runsaasti pätkätyöläisiä, joita ei tarvitse erikseen erottaa,
Laukkanen sanoo.
Annettujen potkujen perusteita Laukkanen on selvittänyt työministeriön
rekisteröityneitä työttömiä koskevista tilastoista. Näistä luvuista ilmenee, onko
kenkää tullut tuotannollisista tai muista, lähinnä henkilöön itseensä liittyvistä
syistä.
Vaikka ministeriön tilasto on karkeahko, sen perusteet ovat pysyneet samoina 1991
lukien. Niinpä päätellä voi, että viime vuonna erotetuista 44 000 palkkalaisesta
33 000 joutui ulos tuotannollisin perustein, loput muista, usein henkilökohtaisista
syistä.
Laman jälkeen irtisanomiset alkoivat kasvaa uudelleen 2002. Teollisuus on selitellyt
omia potkulukujaan sillä, että tuolloin vain purettiin vuosituhannen alun paineita ja
tarpeita.
Laukkanen ei näistä selityksistä vakuutu, vaan kysyy, miksi paineet ja tarpeet
näkyvät erittäin huonosti yritysten tuloksissa.
Toinen kummastelun aihe on se, että kun potkuja annettiin kymmenen vuotta sitten jopa
90-prosenttisesti tuotantovaikeuksiin vedoten, nyt tämä osuus näyttäisi pudonneen
neljään viidennekseen ja henkilökohtaiset syyt nousseet neljännekseen.
Ovatko työnantajat tiukentaneet johtovaltaansa vai ovatko työntekijöiden
henkilökohtaiset ongelmat lisääntyneet vai onko vuosikymmenen mittaan tapahtunut muutos
näiden yhteisvaikutuksesta johtuvaa, on Laukkasen mukaan eri selvitysten väärti.
Molemmat selitykset ovat kuitenkin vastakkaisia pyrkimyksille pitää
työihmiset terveinä ja pitkään sorvin ääressä.
Eero Kosonen