– Osa työnantajista suhtautuu työntekijöiden edunvalvontaan asiallisesti ja sen arvon tunnustaen, mutta osalle ammattiliitto on paha asia, ja luottamusmies mieluusti ohitettaisiin asioista työpaikalla sovittaessa, Murtonen sanoo.

Sirpa Murtosen luottamusmiesura alkoi vuonna 1991, ja vuodesta 1999 lähtien hän on toiminut päätoimisena luottamusmiehenä. Vuoden alusta Murtonen on edustanut yli 900 Sokos Hotellien työntekijää, jotka työskentelevät 11 hotellissa pääkaupunkiseudulla. Luottamusmiehen asema on Sirpa Murtosen mielestä hyvin riippuvainen työntekijöiden antamasta tuesta.

– Kun työntekijät ovat täysillä tukemassa, sitä tuntee olevansa neuvotteluissa työnantajan kanssa tasavertainen. Jos työntekijöiltä ei tule tukea, ei neuvotteluistakaan tule mitään. Silloin luottamusmies on todella yksin.

Parhaimmillaan palkitsevaa

Paikallinen sopiminen on Sirpa Murtoselle tuttua. Hänen mielestään sitä ei ainakaan palvelualoilla ole syytä nykyisestä lisätä. Parhaimmillaan sopiminen ja neuvotteleminen on kuitenkin palkitsevaa, Murtonen sanoo. Hyvältä tuntuu silloin, kun tietää saaneensa työntekijöille tärkeitä asioita eteenpäin. Esimerkkinä Sirpa Murtonen kertoo palkkajärjestelmää koskevista neuvotteluista, jotka kestivät puolitoista vuotta. Niistä tuli voitto kotiin.

– Sovimme kuukausi- ja tuntipalkkaisille kiinteät palkanmaksupäivät. Työnantaja vastusti tätä pitkään, sillä uuden palkanmaksujärjestelmän luominen tuli tietysti kalliiksi. Tämä oli kuitenkin asia, jota kaikki työntekijät pitivät tärkeänä.

Huonommin kävi kerrossiivoojien ruokataukoa koskevissa paikallisissa neuvotteluissa. Työnantaja sai tahtonsa läpi, ja aiemmin työaikaan kuulunut puolen tunnin ruokatauko on nyt siivoojan omaa, työajan ulkopuolista aikaa.

– Näin kävi, sillä työntekijät eivät ottaneet asiaan kantaa. Eivät joko uskaltaneet, tai asia ei heitä kiinnostanut. Silloin on tosi vaikea neuvotella.

Palvelualoilla luottamusmiehen työtä raskauttaa se, että alan työpaikoilla käytetään runsaasti epätyypillisiä työsuhteita, työntekijät vaihtuvat tiuhaan ja moni on vain läpikulkutyössä opiskellen aivan muuta ammattia. Sirpa Murtonen arvioi, että hänen piiriinsä kuuluvien Sokos Hotellien työntekijöistä alle puolet on ammattiliiton jäseniä.

Tiedon saantia parannettava

Paikallista sopimista hankaloittaa Murtosen mukaan eniten huono tiedon saanti työnantajalta. Hän toivookin, että luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksia parannettaisiin määrittelemällä, mitä tietoja luottamusmiehelle on neuvottelutilanteissa annettava.

– Nyt tilanne on se, että tietoja pitää lypsämällä lypsää.

Sirpa Murtonen sai työnantajalta työpaikan henkilöluettelon vasta, kun hän oli pitkään vaatinut sitä yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Luettelosta selviävät uudet työntekijät ja työsuhteiden laatu.

Henkilöluettelolle on käyttöä, sillä seuraavaksi Sirpa Murtonen ryhtyy neuvottelemaan vuokratyöntekijöiden käyttämisestä.

– Työnantajan mukaan vuokratyöntekijöitä käytetään vain tasaamaan ruuhkahuippuja, mutta meidän työntekijöiden käsitys on toinen.

Työvälineet kuntoon

Sirpa Murtosella on kokemusta myös työsuojeluvaltuutetun tehtävästä. Hänen mielestään työsuojeluvaltuutettuja ei arvosteta samalla tavalla kuin luottamusmiehiä. Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on kuitenkin usein jopa raskaampi kuin luottamusmiehen.

– Työsuojeluvaltuutettu hoitaa paljon yksittäisten työntekijöiden ongelmatilanteita, mikä on henkisesti raskasta. Asioita ajattelee vielä kotonakin.

Murtosen mielestä arvostuksen lisäksi tarvitaan selkeitä parannuksia mm. työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöön. Perusasioita ovat myös kunnolliset työvälineet.

– Niin työsuojeluvaltuutettu kuin luottamusmies tarvitsevat oman työtilan ja tietokoneen. Hyvä olisi myös saada koulutusta tietokoneen käyttöön, Murtonen sanoo ja rinnastaa henkilöstön edustajat työnantajaa edustavaan henkilöstöpäällikköön.

Pirjo Pajunen

Keskeinen kiistakysymys työryhmässä on, mikä kaikki kuuluu luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeuden piiriin, ja miten syvällistä tietoa asioista olisi saatava.

– Esimerkiksi pitääkö luottamushenkilöiden saada työpaikan henkilöluettelo, josta työsuhteet selviävät, ja riittääkö tämä, vai pitäisikö heidän lisäksi saada tietää työsuhteiden perusteet, kuvailee SAK:ta työryhmässä edustava lakimies Anu-Tuija Lehto.

Ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyvien tietojen lisäksi esillä ovat olleet palkkausjärjestelmiin ja työntekijöiden palkkoihin sekä niiden perusteisiin liittyvät tiedonsaantioikeudet. SAK:n kanta on, että uusi tasa-arvolaki edellyttää luottamusmiehelle oikeutta saada tietoa yksittäisten työntekijöiden palkkauksesta ja palkkausjärjestelmien perusteista.

Tällä hetkellä eri alojen työehtosopimuksissa on hyvin eritasoisia määräyksiä tiedonsaantioikeuksista. Yhtenä tavoitteena onkin näiden määräysten yhdenmukaistaminen.

Työryhmässä ryhdytään seuraavaksi käsittelemään myös luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asemaan liittyviä eroja. Toimeksiannon mukaan työryhmässä pitää tarkastella mm. koulutusmahdollisuuksiin, korvauksiin ja ajankäyttöön liittyviä eroja.