Aiempien edustajakokousten useiden ohjelmien sijaan nyt valmistellaan vain yksi ohjelma-asiakirjaa. Luonnosta hiotaan paraikaa SAK:n toimiston ohjelmatyöryhmässä puheenjohtaja Lauri Ihalaisen johdolla.

Tarkoitus on koota keskeisiä kysymyksiä yhteen asiakirjaan, jonka tarkastelukulma on globaalinen. Tarkoitus on tehdä työkalu, joka auttaa selviytymään maailmassa, jossa globalisaation merkitys vain kasvaa ja elinkeinoelämässä tapahtuu jatkuvia muutoksia, kertoo työryhmässä mukana oleva koulutuspäällikkö Markku Liljeström.

Sen sijaan että pyrittäisiin kuten edunvalvonnassa tarttumaan kaikkeen, tavoitteena on keskittyä olennaiseen, kuten suomalaisen työelämän tulevaisuuteen, hyvinvoinnin turvaamiseen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen yhteiskunnassa ja työelämässä, osallisuuteen ja osallistumiseen liittyviin kysymyksiin. Miten ay-liikkeen pitäisi kohdata tulevaisuuden haasteet, esimerkiksi luoda toimivia yhteyksiä nuoriin ja pätkätyöläisiin. Miten madaltaa ammatillisen järjestäytymisen kynnystä. Myös palkkapolitiikalle annetaan tietysti tilaa.

– Olennaiseen keskittyminen tuntuu mahdolliselta muun muassa siksi, että SAK:n aiemmat ohjelmat eivät ole lainkaan vanhentuneita. Niitä ei siis tarvitse nyt kirjoittaa uudestaan, Liljeström sanoo.

Osaamisvaltuutettuja työpaikoille

SAK:n edellisen sopimuskierroksen aikana onnistuneesti läpi ajama muutosturva vaatii jo sinällään SAK:lta profiilin nostoa koulutuskysymyksissä. Ohjelmantekijät ehdottavat työpaikoille erityistä osaamisvaltuutettua luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun rinnalle. Malli on suomalainen, mutta innoitusta on haettu muun muassa Isosta-Britanniasta, jossa keskusammattijärjestö TUC on saanut läpi lakisääteiset osaamisvaltuutetut ay-liikkeelle. Meillä uusia valtuutettuja varten vaaditaan luottamismiessopimuksen kaltaista sopimusta.

– SAK haluaa näin vahvistaa ay-liikkeen myötävaikutusta osaamiskysymyksissä työpaikoilla. Osaaminen on nostettava keskeiseen asemaan, mikä edellyttää nykyistä vahvempia valmiuksia myös omassa organisaatiossamme. Poliittiset kannanotot eivät riitä, työpaikoilla pitää olla osaamisvaltuutettuja, jotka kannustavat työkavereita kouluttautumaan, Liljeström perustelee.

Noste-ohjelma on paljastanut puutteita ja ongelmia koulun ja työelämän kohtaamisessa. Liljeström näkee sen haasteena nostaa työelämän ja yksittäisten ihmisten tarpeet paremmin aikuiskoulutuksen lähtökohdaksi.

– Koulutustaso on Suomessa korkea ja myös aikuiskoulutus on kansainvälisesti ilman muuta huipputasoa. Ongelmana ovat suuret ero väestöryhmien välillä, Liljeström korostaa.

Noste-ohjelmalla on tähän mennessä onnistuttu saamaan 12 000 suomalaista tarttumaan kouluttautumismahdollisuuteen. Kiinnostus on ollut suurta etenkin julkisen sektorin naisten keskuudessa, mutta pienempää tietyillä miesvaltaisilla teollisuusaloilla. Siellä on Liljeströmin mielestä peltoa kynnettäväksi, kun teollisuudessa tapahtuu rakennemuutoksia.

– Meidän on pohdittava kuinka ammattikoulutusta voitaisiin tehostaa ja yritettävä nostaa esiin muutokseen myös sisältyviä mahdollisuuksia. Koulutuksesta ja osaamisesta puhutaan paljon, sen merkitys on osaksi oivallettu. Mutta koulutuspoliittinen retoriikka ei ole tuottanut tarpeeksi tulosta ay-liikkeessä. Tässä oman organisaatiomme pitää terävöittää otettaan, Liljeström sanoo.

Rapsakkaa keskustelua

Kehittämispäällikkö Markku Liljeström toivoo edustajakokoukselta eloisaa, rapsakampaa keskustelua.

– Odotukset asettuvat hyvinvoinnin rakentamisen turvaamista koskevaan linjanvetoon, mutta elämme murroksen aikaa, mikä voi johtaa myös epätietoisuuteen. Kansainvälisyys ja globalisaatio koetaan nykyisin yleisesti hyödyllisiksi.

Liljeström on sitä mieltä, että varmasti löytyy myös niitä, jotka ovat pettyneitä taloudelliseen ja kansainväliseen kehitykseen.

– Kysymys on siitä, voimmeko toivoa myönteisiä vaikutuksia tästä eteenpäin. Miten kohdata työssä tapahtuvat muutokset? Niiden ei tarvitse välttämättä olla negatiivisia, muutokset voivat olla myös mahdollisuus siirtyä yhdestä työstä toiseen. Koulutuksella on tässä kuitenkin keskeinen sija, hän korostaa.

Ingegerd Ekstrand