Päätös kiehuttaa sappea varsinkin palkollispuolen palvelualoilla. PAM epäilee, että EK on amputoinut ratkaisullaan ison osan hyvin toiminutta työriitojen paikallista neuvotteluapparaattia.

Satikutia Etelärantaan on satanut erityisesti PAMin varapuheenjohtajilta Anssi Vuoriolta ja Kalle Julkuselta. SAK:n valistusviikolla helmikuussa Vuorio vaati EK:ta linjaamaan uudelleen alueellisten edunvalvontapalvelujen resursointiaan.

EK:n uusi aluekone on Vuorion mukaan mahdottoman tehtävän edessä. Pelkästään PAMin aluetoimistoissa oli vuoden alussa melkein 500 riita-asiaa auki, hän varoitti.

– Meidän kannaltamme ei ole järkevää, että toimitsijamme matkustavat EK:n konttorien perässä vastapuolta etsimässä satojen kilometrien taakse. Kun tes-riidat on tähän saakka kyetty ratkomaan useimmiten ilman kalliita käräjiä ja ajanhukkaa, jatkossa se tuskin enää onnistuu.

– Jo nyt oikeusprosessit tuppaavat venymään mahdottomuuksiin, sanoo Vuorio ja kertoo esimerkkinä liiton jutun, joka vei haasteesta KKO:n kielteiseen muutoksenhakupäätökseen peräti seitsemän vuotta aikaa.

– Eikä tässä yksin PAM ole käärmeissään, vaan kitkeriä meitä myötäileviä kommentteja kuulee myös muutamilta palvelupuolen työnantajilta. Ihmetelty on, mistä EK:lle maksetaan, kun sopimuskiistojen selvittely käy näin vaikeaksi. Onpa tietääkseni tunnusteltu mahdollisuuksia ostaa työehtopalveluja ulkoakin.

EK:n alueratkaisuissa Vuorio sanoo kummastelevansa myös sitä, että samalla kun työnantajat paasaavat paikallisuuden tärkeyttä, aluetoiminta supistetaan äärimmilleen ja vähän ylikin.

PAMilta sekosi kehityspakka

Vuoriota kismittää myös se, että EK:n alueveto sotkee PAMin valmistelemaa työkiistojen käsittelyn kehitysohjelmaa.

– Meillä on jo nyt malli, jonka avulla pysymme riitojen selvittelyssä reaaliajassa. Pyrimme siihen, että työkiistojen eri vaiheiden kestolle saataisiin määräajat ja kiistat ratkottaisiin keskimäärin neljässä kuukaudessa.

Kehitystyössään PAM tähtää Vuorion mukaan malliin, jossa kiistat ratkotaan alueilla niin pitkälle kuin suinkin mahdollista.

– Jos ne sitten kuitenkin Helsinkiin päätyvät, niiden pitäisi olla vaikka suoraan oikeuteen vietävissä. Kehitysohjelma merkitsee meille suurehkoa koulutuspanosta, kun lisäämme esimerkiksi aluetoimitsijoiden taitoja toimia riitajuttujen esittelijöinä.

EK:n aluemasiinan uudistus painottaa Vuorion mielestä enemmän elinkeino- ja EU-edunvalvontaa kuin työmarkkinakysymysten asiallista ja nopeaa hoitoa.

EK:lle jäi neljä aluetoimistoa

EK:n uudessa laatikostossa aluetoimistot on sijoitettu Turkuun, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun. Niissä työskentelee kolme asiamiestä. Liitto hoitaa Helsingistä käsin Kymen, Hämeen ja Uudenmaan.

Neljän jäljelle jääneen aluetoimiston lisäksi TT:llä oli elinkeinopolitiikkaa ja kauppakamariasioita hoitanut teollisuusasiamies Vaasassa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Lappeenrannassa.

PT:llä aluetoimistoja oli seitsemän, joista lakkautuslistalle pantiin Seinäjoki, Jyväskylä ja Kouvola. Näiden toimistojen kahden asiamiehen tehtäviin kuului paitsi elinkeinopolitiikka, myös alueellisten työkiistojen ratkonta.

Nyt EK käsittelee Seinäjoen seudun asiat Tampereella, Jyväskylän jutut Kuopiossa ja Kouvolan Helsingissä.

Työehtojuristi joka toimistoon

EK:n aluetoiminnan suunnittelupäällikkö Annaleena Mäkilä myöntää, että uuden järjestön aluetoiminta supistui pääluvulla mitaten siitä, mitä TT:llä ja PT:llä yhteensä oli, mutta samalla myös toimistojen työmarkkinaruutia lisättiin.

– Nyt jokaisessa toimistossa on päätoiminen työmarkkinajuristi, joka hoitaa pelkästään sopimusneuvontaa ja työkiistoja. Aikaisemmin PT:n asiamiehet jakoivat aikansa elinkeinoasioiden ja työsuhdejuttujen välillä.

Annaleena Mäkilä sanoo uskovansa, että alueellisten asioiden hoito lutviutuu jatkossa, kuten tähänkin asti, hyvällä tavalla.

– Ei meistä EK:ssa tunnu, että aluetoiminta katastrofiin olisi ajautumassa. Ainakin alueidemme työsuhdejuristit ovat juuri käydyissä kehittämiskeskusteluissa suhtautuneet levollisesti tulevaisuuteen.

Annaleena Mäkilä kiistää myös arvailut, että EK saattaisi alueilla ostaa ulkoa työsuhdepalveluita.

– Se ei ole ollut ajattelussa lainkaan. Työehtokysymykset kuuluvat järjestöjen mandaatille, hän sanoo.

Eero Kosonen