vane.jpg (302 bytes)

nettivinkit.jpg (2754 bytes)

Näin parannat ammattiosaamistasi

pi-nu.gif (132 bytes) Henkilöstökoulutusta vähän palveluissa
pi-nu.gif (132 bytes) Taidot näkyvät ammattikirjasta

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Peräti 1,6 miljoonaa yli 15-vuotiasta suomalaista sinnittelee pelkän peruskoulutuksen varassa, käy ilmi Tilastokeskuksen sivuilta. Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sitä harvemmin hän on hankkinut itselleen toisen asteen koulutuksen.

Vain 29 prosenttia yli 65-vuotiaista on hankkinut ammatti-, yliopisto- tai vastaavan tutkinnon. Työiässä olevista 55–59-vuotiaista tutkinto on 60 prosentilla, mutta noste-kann.jpg (14910 bytes)25–29-vuotiaista peräti 86 prosentilla. Toissa vuonna työmarkkinoille tuli 54 000 uutta tutkinnon suorittanutta osaajaa.

Ylläpitämällä ja kehittämällä ammattiosaamistaan työntekijä varmistaa parhaiten asemansa työmarkkinoilla. Vanhalla työpaikalla hankittu ammattitaito ei riitä kilpailtaessa uudesta työpaikasta, jollei osaamista ole jotenkin todennettu. Myös työtehtävät ja vaatimukset muuttuvat, joten aiemmin hankittu koulutus voi vanhentua.

Osa ammattiliitoista kehittää jäsentensä ammattitaitoa järjestämällä ammattitaitoa lisääviä kursseja. Rakennusliiton Siikaranta-opistolla annetaan opetusta mittaustekniikassa ja tietotekniikassa. Jäsenet voivat osallistua myös talonrakennusalan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon valmennukseen.

Nosteella ilmainen koulutus

Työelämässä arvioidaan olevan 350 000 keski-ikäistä työntekijää, jotka ovat vailla peruskoulutusta, ammatillista koulutusta tai loppututkintoa.

Tänä vuonna pitäisi kaikkiaan 8 000 suomalaisen aikuisen ryhtyä parantamaan perus- ja ammattiosaamistaan Noste-ohjelmalla. 30–59-vuotiaat voivat suorittaa peruskoulun loppuun, hankkia ammattitutkinnon tai osan siitä, suorittaa ammatillisen näyttötutkinnon tai tietokoneen ajokortin tai sen osia. Opiskella voi myös yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Lähiopetuksen ohella koulutuksen voi hankkia etä- tai verkko-opetuksessa tai oppisopimuksella. Koulutus on ilmaista. Ehtona koulutukseen pääsylle on iän lisäksi se, että aikuinen on saanut enintään kahden lukuvuoden pituisen ammattikoulutuksen.

Vuonna 2003 käynnistyneen Noste-ohjelman tarjoaman koulutuksen on tähän mennessä aloittanut noin 6 000 henkilöä. Heistä valtaosa on yli 40-vuotiaita. Koulutusta on haettu mm. dieettikokiksi, lähihoitajaksi, kultasepäksi, vedeneristäjäksi, linja-autotutkintoa ja koneistajan ammattitutkintoa varten.

Ohjelman on sovittu jatkuvan vuoteen 2007 saakka. SAK on halunnut pidentää ohjelmaa vuodella.

Aikuiset halutaan koulutukseen

Oppilaitosten aikuiskoulutuksessa annettiin toissa vuonna opetusta yhteensä 11 miljoonaa tuntia, osallistumistapauksia oli yhteensä 2,8 miljoonaa, kun myös vapaa sivistystyö lasketaan mukaan.

Suomalaisista aikuisista noin 55 prosenttia osallistuu aikuiskoulutukseen. Opetusministeriö haluaa osuuden nousevan 60 prosenttiin.

Ministeriön suunnitelmien mukaan kaikkiaan 13 000 aikuisen tulisi aloittaa tänä vuonna näyttötutkintoon johtava koulutus Noste-ohjelmassa näyttötutkintoon valmistautuvien lisäksi. Mukaan halutaan varsinkin niitä aikuisia, joilta puuttuu toisen asteen koulutus.

Lisäksi perusrahoitteiseen ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen osallistuu ministeriön arvioiden mukaan tänä vuonna noin 15 000 heikosti koulutettua 30–59-vuotiasta aikuista.

Aikuisten perus- ja lisäkoulutukseen on varattu tänä vuonna yhteensä 340 miljoonaa euroa.

Noste-ohjelmasta tarkemmin www.noste-ohjelma.fi sekä opetushallituksesta www.oph.fi, josta myös opetusministeriön koulutustavoitteet löytyvät.

Tietoa Rakennusliiton tarjoamasta ammattikoulutuksesta www.rakennusliitto.fi kohdasta koulutus.

Tutkinnon suorittaneiden määrät Tilastokeskuksesta www.tilastokeskus.fi

 

 

Henkilöstökoulutusta vähän palveluissaalkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Kahdesta miljoonasta palkansaajasta osallistui vuonna 2002 työnantajan tarjoamaan henkilöstökoulutukseen 44 prosenttia. Yleisimmin koulutuspäiviä oli neljä.

Koulutus jakautui henkilöstöryhmittäin varsin epätasaisesti. Ylemmistä toimihenkilöistä koulutukseen otti osaa 62 prosenttia, mutta työntekijöistä vain 26 prosenttia. Henkilöstökoulutusta annettiin yleisimmin teollisuuden työpaikoilla, harvimmin palveluammateissa.

Työnantajalle kannattaa vihjaista, että henkilöstökoulutukseen voi hakea tukea opetusministeriöltä. Tuki kattaa enintään puolet yrityskohtaisen ammatti- tai erikoisammattitutkinnon koulutuskuluista. Koulutuksen on vastattava työelämän ajankohtaisia tarpeita.

Tiedot www.tilastokeskus.fi ja www.oph.fi

 

Taidot näkyvät ammattikirjastaalkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Ammatillisen näyttötutkinnon hyväksyttävästi suorittanut voi hankkia itselleen ammattikirjan. Siihen merkitään kirjan haltijan henkilötiedot, tutkinnot, muu koulutus ja työsuhteet.

Vihreäkantinen ammattikirja on käypä suositus eurooppalaisilla työmarkkinoilla, sillä henkilön tiedot ovat siinä usealla eri kielellä.

Ammattikirjaprojektissa ovat mukana Kemianliitto, PAM, Metallityöväen liitto, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Rakennusliitto, Suomen elintarviketyöläisten liitto, Sähköalojen ammattiliitto ja Viestintäalan ammattiliitto.

Lisätietoa www.nayttotutkinnot.fi

Palkkatyöläinen 5.4.2005 nro 3/05

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)

Pt  nro 3/2005

Pt:n etusivulle

vn-pa.gif (131 bytes) Pääkirjoitus
vn-pa.gif (131 bytes) Teema
     Muuttuuko työnantaja-
     politiikka?

vn-pa.gif (131 bytes) Ajankohtaista
vn-pa.gif (131 bytes) Kolumnit ja pakina
vn-pa.gif (131 bytes) Liittouutiset
vn-pa.gif (131 bytes) Ulkomailta
vn-pa.gif (131 bytes) Nettivinkit

Nosteella parannat ammattiosaamistasi