
Näin parannat ammattiosaamistasi
Henkilöstökoulutusta
vähän palveluissa
Taidot näkyvät
ammattikirjasta
Peräti 1,6 miljoonaa yli 15-vuotiasta suomalaista sinnittelee pelkän
peruskoulutuksen varassa, käy ilmi Tilastokeskuksen sivuilta. Mitä iäkkäämmästä
henkilöstä on kyse, sitä harvemmin hän on hankkinut itselleen toisen asteen
koulutuksen.
Vain 29 prosenttia yli 65-vuotiaista on hankkinut ammatti-, yliopisto- tai vastaavan
tutkinnon. Työiässä olevista 5559-vuotiaista tutkinto on 60 prosentilla, mutta 2529-vuotiaista
peräti 86 prosentilla. Toissa vuonna työmarkkinoille tuli 54 000 uutta tutkinnon
suorittanutta osaajaa.
Ylläpitämällä ja kehittämällä ammattiosaamistaan työntekijä varmistaa
parhaiten asemansa työmarkkinoilla. Vanhalla työpaikalla hankittu ammattitaito ei riitä
kilpailtaessa uudesta työpaikasta, jollei osaamista ole jotenkin todennettu. Myös
työtehtävät ja vaatimukset muuttuvat, joten aiemmin hankittu koulutus voi vanhentua.
Osa ammattiliitoista kehittää jäsentensä ammattitaitoa järjestämällä
ammattitaitoa lisääviä kursseja. Rakennusliiton Siikaranta-opistolla annetaan opetusta
mittaustekniikassa ja tietotekniikassa. Jäsenet voivat osallistua myös talonrakennusalan
ammatti- ja erikoisammattitutkinnon valmennukseen.
Nosteella ilmainen koulutus
Työelämässä arvioidaan olevan 350 000 keski-ikäistä työntekijää, jotka
ovat vailla peruskoulutusta, ammatillista koulutusta tai loppututkintoa.
Tänä vuonna pitäisi kaikkiaan 8 000 suomalaisen aikuisen ryhtyä parantamaan
perus- ja ammattiosaamistaan Noste-ohjelmalla. 3059-vuotiaat voivat suorittaa
peruskoulun loppuun, hankkia ammattitutkinnon tai osan siitä, suorittaa ammatillisen
näyttötutkinnon tai tietokoneen ajokortin tai sen osia. Opiskella voi myös yliopistossa
ja ammattikorkeakoulussa. Lähiopetuksen ohella koulutuksen voi hankkia etä- tai
verkko-opetuksessa tai oppisopimuksella. Koulutus on ilmaista. Ehtona koulutukseen
pääsylle on iän lisäksi se, että aikuinen on saanut enintään kahden lukuvuoden
pituisen ammattikoulutuksen.
Vuonna 2003 käynnistyneen Noste-ohjelman tarjoaman koulutuksen on tähän mennessä
aloittanut noin 6 000 henkilöä. Heistä valtaosa on yli 40-vuotiaita. Koulutusta on
haettu mm. dieettikokiksi, lähihoitajaksi, kultasepäksi, vedeneristäjäksi,
linja-autotutkintoa ja koneistajan ammattitutkintoa varten.
Ohjelman on sovittu jatkuvan vuoteen 2007 saakka. SAK on halunnut pidentää ohjelmaa
vuodella.
Aikuiset halutaan koulutukseen
Oppilaitosten aikuiskoulutuksessa annettiin toissa vuonna opetusta yhteensä 11
miljoonaa tuntia, osallistumistapauksia oli yhteensä 2,8 miljoonaa, kun myös vapaa
sivistystyö lasketaan mukaan.
Suomalaisista aikuisista noin 55 prosenttia osallistuu aikuiskoulutukseen.
Opetusministeriö haluaa osuuden nousevan 60 prosenttiin.
Ministeriön suunnitelmien mukaan kaikkiaan 13 000 aikuisen tulisi aloittaa tänä
vuonna näyttötutkintoon johtava koulutus Noste-ohjelmassa näyttötutkintoon
valmistautuvien lisäksi. Mukaan halutaan varsinkin niitä aikuisia, joilta puuttuu toisen
asteen koulutus.
Lisäksi perusrahoitteiseen ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen ja
oppisopimuskoulutukseen osallistuu ministeriön arvioiden mukaan tänä vuonna noin
15 000 heikosti koulutettua 3059-vuotiasta aikuista.
Aikuisten perus- ja lisäkoulutukseen on varattu tänä vuonna yhteensä 340 miljoonaa
euroa.
Noste-ohjelmasta tarkemmin www.noste-ohjelma.fi
sekä opetushallituksesta www.oph.fi,
josta myös opetusministeriön koulutustavoitteet löytyvät.
Tietoa Rakennusliiton tarjoamasta ammattikoulutuksesta www.rakennusliitto.fi
kohdasta koulutus.
Tutkinnon suorittaneiden määrät Tilastokeskuksesta www.tilastokeskus.fi
Henkilöstökoulutusta
vähän palveluissa
Kahdesta
miljoonasta palkansaajasta osallistui vuonna 2002 työnantajan tarjoamaan
henkilöstökoulutukseen 44 prosenttia. Yleisimmin koulutuspäiviä oli neljä.
Koulutus jakautui henkilöstöryhmittäin varsin epätasaisesti. Ylemmistä
toimihenkilöistä koulutukseen otti osaa 62 prosenttia, mutta työntekijöistä vain 26
prosenttia. Henkilöstökoulutusta annettiin yleisimmin teollisuuden työpaikoilla,
harvimmin palveluammateissa.
Työnantajalle kannattaa vihjaista, että henkilöstökoulutukseen voi hakea tukea
opetusministeriöltä. Tuki kattaa enintään puolet yrityskohtaisen ammatti- tai
erikoisammattitutkinnon koulutuskuluista. Koulutuksen on vastattava työelämän
ajankohtaisia tarpeita.
Tiedot www.tilastokeskus.fi
ja www.oph.fi
Taidot näkyvät ammattikirjasta
Ammatillisen
näyttötutkinnon hyväksyttävästi suorittanut voi hankkia itselleen ammattikirjan.
Siihen merkitään kirjan haltijan henkilötiedot, tutkinnot, muu koulutus ja työsuhteet.
Vihreäkantinen ammattikirja on käypä suositus eurooppalaisilla työmarkkinoilla,
sillä henkilön tiedot ovat siinä usealla eri kielellä.
Ammattikirjaprojektissa ovat mukana Kemianliitto, PAM, Metallityöväen liitto,
Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Rakennusliitto, Suomen elintarviketyöläisten
liitto, Sähköalojen ammattiliitto ja Viestintäalan ammattiliitto.
Lisätietoa www.nayttotutkinnot.fi
Palkkatyöläinen
5.4.2005 nro 3/05 |