
Minusta tulee
toimitilahuoltaja!
Minun tapauksessani koulun aloitus
ei ollut kaikkein parhain: aloitin nimittäin toimitilahuoltajan opinnot, koska en
päässyt minnekään muualle. Kun ensimmäinen vuosi oli mennyt huomasin olevani
vieläkin samassa paikassa, mutta motivaationi oli kasvanut roimasti. Ensimmäinen vuosi
kului nopeasti, aika todellakin tuntui lentävän ja oppiakin tuli runsaasti. Arvosanani
olivat jokseenkin hyviä, välillä ihmettelin niitä itsekin. Päätin jatkaa, että
saisin jotkut paperit käteeni ja tietäisin menevätkö toisetkin vuodet yhtä nopeasti.
Työssäoppimisjaksoilla olen saanut
tuntumaa alaan. Olin ensimmäisen pitkän työssäoppimisjaksoni omassa koulussa. Se oli
kivaa, sain tutustua kouluun paremmin ja töitäkin riitti. Siivoojat olivat mukavia ja
työt sujuivat. Nyt toisen vuoden alussa meillä oli heti työssäoppimisjakso. Olin
Muuramen kunnalla töissä päiväkodissa ja esikoulussa sekä virastotalolla. Siivosin
toimistohuoneita ja kirjastoa, ja työhön kuuluivat myös kahvitukset. Tykkäsin kovasti
kaikista työssäoppimisjaksoistani. Meillä on myös ollut kahden viikon
työssäoppimisjaksoja. Ensimmäisenä vuonna olimme hotelli Priimuksessa ja tänä vuonna
olin Muuramen autotalon kahvilassa. Jaksot ovat hyviä katsauksia työelämään, koska
siellä selviää, millaista työ on oikeasti. Käytännön työssä huomaa tämän alan
arvostuksenkin: joissakin paikoissa sitä on ja joissain ei.
En voi sanoa, etten arvostaisi tulevaa työtäni. Minä ja opiskelukaverini annamme
kuulua, että olemme opiskelemassa toimitilahuoltajiksi. Ilman siivoustyötä maailma
olisi kaaoksessa! Meitä tarvitaan ja työtä onkin tarjolla. Saako palkkaa sitten
tarpeeksi ja kuinka nopeasti työtä pitäisi tehdä hyviä kysymyksiä. Omasta
tulevaisuudestani tällä alalla en vielä tiedä.
Alallamme on monia eri mahdollisuuksia ja valinnanvaraa: laitos-, hotelli-, pesula- ja
kahvilatyötä. Voi mennä myös hoito- tai päiväkoteihin. Työnsä voi suunnata
ylläpitosiivoukseen tai tekstiilihuoltoon tai vaikak asiakaspalveluun. Onneksi
toimitilahuoltaja voi toimia monissa paikoissa ja erilaisissa töissä. Uskon, että
tulevaisuutemme on hyvä. Suurelta osalta se kyllä riippuu meistä itsestämme, joten
tehkäämme siitä hyvä.
Anne Vilén
Kirjoittaja on 19-vuotias
toimitilahuoltajaopiskelija Jyväskylästä.
Palkkatyöläinen
10.12.2003 nro 10/03 |