Eivätkä tuotot lopu ihan lyhyeen, sillä yksityinen siivousbisnes kasvaa kovaa vauhtia. Engel arvioi viime vuonna koko siivousmarkkinoiden 1,7 miljardin potista vasta kolmanneksen olleen ostopalveluja, mutta osuus kasvaa.

Markkinoiden
kova kasvu jatkuu

Yksityisten markkinoiden kasvu oli vielä vuosikymmenen alkuun saakka 10 prosentin luokkaa vuodessa. Nyt vauhti on hieman hiljentynyt, mutta silti vahvaa. Tilastokeskuksen lukujen valossa yksityisen siivousbisneksen liikevaihto puhkaisee kohta miljardin euron rajan.

Samalla alan työntekijämäärää kasvaa. Siivoojien määrä kasvoi väestönlaskennan mukaan vuodesta 1995 vuoteen 2000 neljänneksellä 54 000 ihmiseen. Vuonna 1995 siivoojista vajaa puolet oli yksityisellä sektorilla, nyt kaksi kolmesta on yksityisellä puolella. Samaan aikaan esim. kuntien palkkalistoilta hävisi pari tuhatta siivoojaa.

Tarjolla on ollut ja on jatkossakin lähinnä osa-aikatyötä, sillä kokoaikaisiksi työpaikoiksi muutettuna alan työpaikkojen määrä on puolet pienempi. Yli 80 prosenttia siivoojista on naisia.

Työntekijöiden pysyvyys olisi tosin yksi alan kilpailuvaltti. Se johtaa korkeampaan tuottavuuteen, mutta myös suurempaan asiakastyytyväisyyteen. Tätä kautta firma saa entistä paremmat tuotot.

Esimerkiksi Engelillä vaihtuvuus on ollut vähenemässä, mutta silti puolet siivoojista vaihtuu vuoden aikana. Eikä tämä selity pelkillä kausityöntekijöillä.

Uusia yrittäjiä tulee jatkuvasti

Alalle perustetaan myös paljon uusia yrityksiä, osa vapaaehtoisesti, osa pakosta ulkoistamisten kautta. Kaksi kolmesta siivousalan noin 3 000 yrityksestä on yhden ihmisen firmoja, vaikka keskimääräinen koko onkin 8—9 työntekijää. Silti viisi suurta — ISS Suomi, RTK-palvelut, SOL Palvelut, Engel Palvelut ja Lassila&Tikanoja — hallitsevat yli puolta alan markkinoista. Yli puolet siivoojistakin on niiden palkkalistoilla.

Esimerkiksi Engel, joka joutui maksamaan korvauksia siivoojien laittomista irtisanomisista muodostamisvaiheessaan, on sen jälkeen kolminkertaistanut siivoojamääränsä. Heitä on nyt 4 600.

Samaan aikaan kun uusia yrityksiä perustetaan, isommat myös ostavat pienempiä tiuhaan tahtiin.

Kuntien tilat kiikarissa

Yksityinen siivousbisnes on keskittynyt etenkin pääkaupunkiseudulle ja muutamiin kasvukeskuksiin, mutta kasvua löytyy muualtakin. Nyt isompien siivousfirmojen suurin kiinnostuksen kohde on kuntien tilat.

Kunnat omistavat yli 20 000 rakennusta, vajaat 10 pros. rakennusten kerrosalasta Suomessa. Yksityisiä pientaloja ja asuntoja olisi paljon enemmän, mutta kotinsa suomalaiset siivoavat pääosin edelleenkin itse. Eikä isoilla firmoilla ole niihin asiaa.

Tähän asti kunnat ovat ulkoistaneet tilojensa siivousta melko vähän, vaikka tilanne vaihteleekin kunnasta toiseen. Yli 30 000 asukkaan kuntien siivouspalvelujen arvosta keskimäärin vain 15 pros. ostettiin viime vuonna ulkoa. Pienemmissä kunnissa osuus oli vielä pienempi. Mutta parin vuoden päästä ostopalvelujen osuuden uskotaan olevan jo neljännes. Kohteena ovat etenkin virastot, koulut ja päiväkodit, terveyskeskukset ja sairaalat pysyvät vahvemmin kuntien omassa hoidossa. Tosin joka kunnasta ei löydy yrityksiä kilpailemaan siivoussopimuksista.

Ja kuntien kokemuksetkin ovat ristiriitaisia. Esimerkiksi Helsingissä kokeiltiin yksityisiä ostopalveluja koulujen siivoamisessa, muta päädyttiin takaisin omaan tuotantoon. Tämän vuoden alusta Helsinki siirsi suuren osan siivoustoimestaan omaan liikelaitokseensa Palmiaan.

Heikki Lehtinen
Kristian Nivala, piirros