Puheenjohtaja Lauri Ihalaisen vetämä ns. työnjakotyöryhmä niittaa pöytään vielä ennen joulua uudet painopisteet SAK:laiselle aluetoiminnalle.

Tavoitteena on, että lähimmän viiden vuoden aikana SAK:n ja sen liittojen aluetyössä satsataan mm. koulutiedotukseen, paikallisjärjestöjen elvytykseen ja toimitsijayhteistyöhön.

Ensi keväänä pitäisi valmistua työnjakotyöryhmän toimeksiannosta laadittava selvitys myös siitä, miten kolmen viiden vuoden kuluttua edessä oleva aluetoimitsijakaartin suuri sukupolvenvaihdos hoidetaan.

SAK:n järjestöpäällikkö Pertti T. Hyvönen sanoo, että painopistetyön yhteydessä tarkastellaan kriittisesti toiminnan nykyistä organisointia ja nykyisiä toimintatapoja.

– Yritämme yhdessä liittojen kanssa pyyhkiä toiminnasta pois päällekkäisyyksiä ja lisätä koko alueapparaatista saatavaa synergiaa.

Apj:t toimimaan monipuolisemmin

Tärkeimpien toimintojen etsinnässä ovat olleet mukana mm. SAK:n maakuntaryhmät, paikallisjärjestöt, nuorten toimintaryhmät sekä SAK:n ja liittojen aluetoimitsijat.

– Esimerkiksi paikallisjärjestöjen puheenjohtajien keskuudessa tehty kysely osoitti, että järjestöjen toimeliaisuus on suoraan riippuvainen sen jäseninä olevien ammattiosastojen yhteistyön sujuvuudesta, Hyvönen sanoo.

Sekin kyselyllä selvisi, että apj. onnistuu yhteistyössä osastojen kanssa sitä paremmin, mitä enemmän yhteistä toimintaa, erilaisia projekteja tai kampanjoita, kyetään kehittämään.

Hyvösen mielestä paikallisjärjestöjen pitäisi pyrkiä laajentamaan toimintaansa myös sääntömääräisten asioiden ulkopuolelle.

– Erittäin hyödyllistä olisi kehittää yhteyksiä alueen luottamusmiehiin ja työsuojeluvaltuutettuihin vaikkapa paikallisjärjestön kerhotoiminnan avulla. Kerhot olisi yksi keino saada työpaikkojen osaaminen yhteiseen käyttöön ja niillä tuettaisiin myös sukupolvenvaihdosta.

Ammattikoulut täyshoitoon

Paikallisjärjestöt on tarkoitus koulia myös hoitamaan suhteita alueensa mediaan. Tätä koskeva pilottihanke on parhaillaan menossa Pirkanmaalla SAK:n aluejohtaja Teuvo Pernun vetämänä.

– Suurimmissa Pohjois-Pirkanmaan paikallisjärjestöissä tiedotusvastaavat toimivat jo ja alku näyttää lupaavalta. Tämän kuun puolivälissä ryhdymme rakentamaan tiedottajien verkkoa maakunnan eteläosan järjestöihin.

Kolmena viime vuotena Pernu on kokeillut pirkanmaalaisten liittotoimitsijoiden kanssa myös yhteisiä tietoiskuja ammatillisiin oppilaitoksiin.

Kouluihin on menty Pernun nuottien mukaan jopa kymmenenkin toimitsijan porukalla ja selvitetty voimistelusalissa työmarkkinatiedon alkeet kerralla koulun kaikille ykkösluokkalaisille. Liittojen edustajat ovat sitten syventäneet tietoja oman alansa linjoilla.

– Olemme käyneet läpi tammikuussa kuusi seitsemän suurta ammattikoulua parissa viikossa. Viime vuonna tapasimme noin 700 ykkösluokkalaista ja tulevassa tammikuussa tavoitellaan tuhatta, Pernu selvittää.

Työmarkkinatiedon lisäksi toiminta ammattikouluissa kaipaisi Hyvösen mukaan kokonaisnäkemystä.

– Nyt kouluja lähestytään useita putkia pitkin ilman yleiskuvaa koulujen elämästä. Alueille olisikin luotava yhteistyöverkosto, joka varmistaisi ainakin koulutiedotuksen, opiskelijajäsenyyden, oppilaskuntatoiminnan, yhteydet koulujen hallintoon sekä työelämäyhteistyön.

Iso remontti vasta edessä

Tuhannen taalan kysymys SAK:laiselle aluetoiminnalle tulee eittämättä olemaan se, miten toiminta järjestetään, kun eläkeaalto pyyhkäisee aluekonttoreiden yli kolmen viiden vuoden kuluessa.

– Tämän probleeman selvittely on vaativa tehtävä, jossa pitää ottaa huomioon useita vaikeasti ennakoitavia muuttujia, kuten jäsenmäärien ja elinkeinojen kehitys, muuttoliike, ulkomainen työvoima ja palvelutarjonta jne.

Vaikka aluepalveluita joudutaan rukkaamaan supistuvien resurssien oloissa, Hyvönen kiistää, että tekeillä olisi joku suuren luokan saneerauspaketti.

– Resurssit supistuvat, mutta aluepalvelut hoidetaan kaikkia hyödyttävällä tavalla. Ilmeistä kuitenkin on, että mm. henkilöstö-, toimitila- ja toimistopalveluyhteistyötä pitää nykyisestä lisätä.

Kymmenen vuoden takaiseen nähden SAK:n jäsenluvut ovat heiluneet maakunnittain yllättävän vähän. Puuliiton Heikki Peltosen 1992 aluekehittämisraportin numerot ovat ropisseen alaspäin roimasti vain Etelä-Savossa (19 pros.)ja Lapissa (9 pros.), mutta pitäneet kutinsa lähes kaikkialla muualla, Ahvenanmaalla jäsenmäärä on jopa tuplaantunut.

Myös liittojen toiminta näyttää kääntyneen lievästi aluepainotteisemmaksi, sillä Peltosen raportin päivistä aluetoimitsijoiden määrä on lisääntynyt vajaalla 10 prosentilla, lähelle paria sataa.

Toimitsijoiden määrällä mitaten ay-keskuksia Helsingin ohella olisivat Tampere, Oulu, Turku, Vaasa ja hieman yllättäen myös Pori.

Eero Kosonen