Ja miksi? Koska naisilla ei ole kovin paljon mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä, varsinkaan teollisuudessa, korostaa Tanskan naisten ammattiliiton KAD:n liittosihteeri Ulla Sörensen.

KAD on länsimaiden ainoa ammattiliitto, jossa on jäseninä yksinomaan naisia. KAD perustettiin 1900 miesten takia — naiset halusivat liiton, johon ei kuulu miehiä.

– Naisliitossa olemme pystyneet paneutumaan nimenomaan naisia koskeviin työterveys- ja turvallisuuskysymyksiin. Haittaa siitä taas on ollut siinä mielessä, että naisiin kohdistuvat terveysriskit eivät ole kiinnostaneet tutkijoita miesten tavoin.

– Jos työympäristössä on vikaa, seurauksena on työstä johtuvia sairauksia ja vammoja ja syrjäytymistä työmarkkinoilta.

Yötyö on valaiseva esimerkki. Tuore tanskalaistutkimus osoittaa, että 30—54-vuotiaiden naisten riski sairastua rintasyöpään nousee 50 pros., jos he tekevät yötyötä pitempää kuin puoli vuotta. Amerikkalaiset tutkijat ovat laskeneet, että vähintään 30 vuotta yötyötä tehneiden naisten kohdalla riski on 37 pros. suurempi. Myös riski sairastua paksusuolen syöpään kasvaa. Tutkijat ovat alkaneet varoitella myös koko ajan lisääntyvästä iltatyöstä.

Melatoniinihormonin uskotaan suojaavan syöpäkasvaimilta. Melatoniinin määrä ei lisäänny valaistuissa tiloissa työskentelevien yötyöläisten kohdalla niin paljon kuin nukkuvilla ihmisillä. Moni KAD:n 76 000 jäsenestä tekee nimenomaan yötyötä siivous- ja palvelualoilla, rauta- ja muoviteollisuudessa, kalastus- ja siipikarjaelinkeinon parissa, meijereissä, pesuloissa jne.

– Olemme turhaan yrittäneet saada enemmän tutkimusta tästä aiheesta. Myös yötyötä tekevien miesten riski sairastua eturauhassyöpään on suurentunut. Jospa tutkimusta saataisiin aikaan nyt, kun yhdistymisneuvottelut erityisalojen liiton SID:n kanssa saadaan päätökseen. Näyttää siis siltä, että meidän on kuitenkin pakko ottaa miehet mukaan, Sörensen hymähtää.

SID:ssä on noin 310 000 jäsentä, joista suurin osa samoilla työpaikoilla kuin KAD:n jäsenet. Yötyön aiheuttamien riskien vähentämiseksi Sörensen haluaisi rukata systeemiä niin, ettei yövuoroja tarvitsisi tehdä niin monta peräjälkeen.

<V>Hidasta

kulumista

<TV>Tanskan lainsäädännössä korostetaan tutkimuksen merkitystä. Sörensen toteaa kuitenkin kuivasti, ettei ammattikouluttamattomien naisten työterveyteen ja -turvallisuuteen kohdistuvaa tutkimusta ole pidetty "hienona". Se on vaikeuttanut työn ja vammojen välisen yhteyden osoittamista esim. siivousalalla, jossa varsinaisia työtapaturmia sattuu vähän. Mitä enemmän työperäisiä vammoja, sitä korkeammat vakuutusmaksut. Tästä syystä vakuutukset ovat siivousalalla alhaisimpia. Työnantajilla ei ole taloudellisia syitä panostaa työterveyteen ja -turvallisuuteen, hän tähdentää.

<T>Siivoojien suurin ongelma on hidas kuluminen, joka aiheuttaa rasitus- ja kuormitusvammoja. Työtahtia kiristetään tehokkuuden lisäämiseksi ja työn kuormittavuus lisääntyy samassa suhteessa. Naisten työ on usein yksipuolisempaa, mikä myös aiheuttaa rasitusvammoja.

Fyysisen rasituksen päälle tulee vielä stressi, jota lisää myös se, etteivät siivoojat voi nykypäivän mitoituksella olla ylpeitä tekemästään työstä, Sörensen sanoo. Psyykkisistä vaivoja ei Tanskassa tilastoida mitenkään, ja ne ovat luoteeltaan sellaisia, että moni pitää ne mieluummin omana tietonaan. Asiasta alkaa vasta nyt olla lupa puhua.

<V>Puolikielisyys

riskitekijä

<TV>Noin 15 pros. KAD:n jäsenistä on uustanskalaisia mm. Turkista, entisestä Jugoslaviasta, Thaimaasta ja Filippiineiltä. Koska näillä naisilla ei ole ammattikoulutusta, työnantajat eivät myöskään aiemmin asettaneet kovin suuria vaatimuksia heidän tanskan taidoilleen. Nyttemmin vaatimuksia on kyllä tiukennettu.

<T>– Se että kaikki eivät osaa kunnolla tanskaa, on tietysti ongelma myös työn kannalta. He eivät ehkä aina ymmärrä täysin niitä ohjeita, joita työn tekemisestä annetaan, tai kemikaalien käyttöohjeita, Sörensen sanoo.

Orgaanisten liuotinaineiden käyttäminen työssä lisää rintasyövän riskiä 40 prosentilla. Sitä voisi verrata asbestin riskeihin: vaikutukset ovat hitaita. Ne jotka ovat käyttäneet näitä aineita työssään 1960—70-luvuilla, sairastuvat vasta nyt.

Liitto on vuosikausia pyrkinyt vaikuttamaan jäsenistön asenteisiin, jotta nämä hakeutuisivat koulutukseen. Mielenkiinto sitä kohtaan on Sörensenin havaintojen mukaan alkanut kasvaa vasta aivan viime aikoina.

<V>Työministeri ei

tunne työelämää

<TV>Tanskan työministeri Claus Hjorth Fredikssen on peräänkuuluttanut uudenlaista ajattelua työterveys- ja turvallisuuskysymyksissä. Asiasta onkin tehty uudistusehdotus. Ulla Sörensenin mukaan ministeriltä puuttuu kuitenkin tietoa siitä, millaista työpaikoilla nykyään on.

<T>Työterveyttä ja –suojelua koskeva lainsäädäntö on liian heikkoa, se on liian halpaa työnantajille. Meillä on kolmenlaisia työnantajia: niitä jotka haluavat ja pystyvät luomaan hyvän työympäristön, niitä jotka haluavat sellaisen luoda mutta eivät pysty siihen ilman neuvontaa sekä niitä jotka eivät halua eivätkä pysty.

– Työministeriö haluaa lopettaa vuosikausia toimineen neuvontalaitoksen, joka auttaa työnantajia neuvoillaan, mutta jota työnantajat ovat ideologisista syistä vieroksuneet. Ministeri puhuu vapaaehtoisuudesta, hän haluaa konsulttifirmoja, jotka ratkaisisivat teknisiä erityisongelmia. Ay-liikkeen puolella ollaan sitä mieltä, että tarvitaan laajempaa näkökulmaa. Sellainen löytyisi laitoksesta, jonka hallituksessa olisivat edustettuina niin työantajat kuin työntekijätkin.

Ingegerd Ekstrand
Kööpenhamina

Näin toteavat Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston tänä syksynä julkaisemassa, sukupuolta ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa raportissa m.. Työterveyslaitoksen tutkijat Kaisa Kauppinen ja Riitta Kumpulainen.

Sukupuoleen liittyviä eroavaisuuksia ilmenee myös silloin, kun miehet ja naiset työskentelevät samoissa töissä samalla alalla. Lisäksi on vielä vertikaalinen jako: miehet palkataan tavallisemmin parempiin tehtäviin, naisten osaksi jäävät useimmiten pätkätyöt. Naiset pysyvät myös usein pidempään samassa työssä ja altistuvat samoille riskeille kauemmin.

Raportti nostaa esiin konkreettisia, riskeihin ja terveysvaikutuksiin liittyviä sukupuolieroja. Miehet joutuvat useammin tapaturmiin, kun sen sijaan naiset, jotka joutuvat enemmän tekemisiin yleisön kanssa, kohtaavat väkivaltaa. Naiset kärsivät useammin niska- ja hartiaseudun sekä käsien vaivoista, mikä johtuu työn yksipuolisuudesta. Raskaat nostot ovat miesten alaa, mutta vaivoja ja vammoja niistä saavat naiset esimerkiksi siivous-, ravintola ja hoitoalalla. Stressiä esiintyy runsaasti niin miehillä kuin naisillakin, mutta naisten stressiä lisäävät vielä häirintä ja ahdistelu, syrjintä, työn heikko arvostus työ sekä kaksinkertainen työtaakka.

Miehet kärsivät enemmän melusta ja työperäisistä syövistä, naiset puolestaan astmasta, allergioista ja ihosairauksista, koska työskentelevät paljon terveyden- ja sairaanhoidon sekä lastenhoidon aloilla. Myöskään työvaatteita ja suojavarusteita ei ole kehitetty kovin paljon nimenomaan naisia varten.

Valtavirtaistaminen on tarpeen

Sukupuolineutraalit tarkastelutavat ovat johtaneet sekä politiikassa että lainsäädännössä siihen, että esim. taloustöiden kaltaiset naisvaltaiset alat eivät ole eurooppalaisen työterveys- ja työsuojeludirektiivin piirissä. Naiset ovat myös aliedustettuina kaikilla tasoilla siellä, missä työympäristöä koskevia päätöksiä tehdään.

Tutkijat huomauttavat, että sekä naisten että miesten työoloihin on panostettava jatkuvasti. Työoloissa sukupuolten välillä olevat erot vaikuttavat niin, että sukupuolten välillä on eroja myös työterveydessä. Työn parempi suunnittelu ja organisointi auttaa, eikä vain naisia vaan myös miehiä. Lähtökohdaksi ei pitäisi nykyiseen tapaan ottaa keskivertomiestä, vaan työ pitäisi sovittaa työntekijöiden mukaan eli noudattaa periaatetta, joka on kirjattu myös EU:n lainsäädäntöön, tutkijat toteavat.