Perinteen mukaan koti kuuluu puunata jouluksi ja juhannukseksi. Perinteestä ei kannattaisi luopua, sillä kunnollinen suursiivous pari kertaa vuodessa on kodin viihtyvyyden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia. Samalla kun koluaa komerot, voi viedä turhat tavarat kierrätykseen.

Juurta jaksain tehty joulusiivous on raskas, mutta palkitseva urakka. Marttyyriksi ei kannata ruveta, vaan pyrkiä siihen, että kaikki perheenjäsenet osallistuvat siivoamiseen kykyjensä mukaan.

– Lapsille kannattaa opettaa jo pienestä pitäen, että siivous kuuluu kodin kaikille asukkaille, Raija Piispanen Jyväskylän Siivouspalvelusta kannustaa. Piispanen on siivonnut saman yhtiön palveluksessa 24 vuotta.

Perheen pienimmät vokotellaan joulusiivoukseen leikin varjolla. Pienimmät voivat esimerkiksi harjata kaikki pörrölelut puhtaalla lumella ja asetella ne parvekkeelle tai kuistille tuulettumaan.

Selkeä työjärjestys ja kunnon työvälineet helpottavat urakkaa. Kaappeja voi ryhtyä siivoamaan jo viikkoja ennen joulua. Noin viikkoa ennen juhlaa ripsutaan katto ja seinät sekä pyyhitään taulut, peilit ja ikkunat. Viimeisenä viedään vuodevaatteet ja matot tuulettumaan, pyyhitään huonekalut, imuroidaan ja puhdistetaan lattiat.

– Aloitan joulusiivouksen kaapeista jo muutamaa viikkoa ennen joulua. En jätä mitään aattoon saakka, Raija kertoo omasta aikataulustaan.

Välineurheilun makua

Piispasen mukaan siivous on välineurheilua. Jos on kerran hankkinut hyvät siivousvälineet, ei tee enää mieli puunata paikkoja vanhalla t-paidalla tai kalsareilla.

Siivouskaapin peruskalustoon kuuluvat hyvä imuri, säämiskäliina ja ikkunan kuivauslasta, lattialiina ja nivelletty kuivain tai moppi sekä muutama liina ja pölyhuiska pölyjen pyyhkimistä varten.

– Kuiva mikrokuituliina on turvallinen myös television ja tietokoneen pyyhkimiseen. Pitkävartisella pölyhuiskalla ylettyy hyvin lamppuihin ja pattereiden taakse, Piispanen neuvoo.

Kaupoissa on tarjolla hyllymetreittäin erilaisia puhdistusaineita. Yksi puteli lupaa tappaa bakteerit, toinen sulostuttaa kodin tuoksullaan, kolmannen kyljessä väitetään, että puhdasta tulee melkein itsestään.

– Yleispesuaineella ja tavallisella käsitiskiaineella pärjää pitkälle. Nykyään lähes kaikki pesuaineet ovat tiivisteitä. Jo muutama tippa pesuainetta riittää poistamaan veden pintajännityksen. Jos pesuainetta laittaa liikaa, pinnat jäävät sameiksi, Raija vinkkaa.

Jos haluaa joulun kunniaksi kiiltäviä pintoja, puiset huonekalut voi käsitellä suihkutettavalla hoitoaineella tai huonekaluvahalla. Kuluneet nahkakalusteet voi uudistaa esimerkiksi mehiläisvahalla.

Tekniikka ratkaisee ikkunanpesussa

Ikkunat keräävät lämmityskauden aikana herkästi pölyä ja nokea. Joulusiivouksen yhteydessä ne kannattaa pestä ainakin sisäpuolelta. Ikkunat pestään kostealla säämiskäliinalla, minkä jälkeen ne kuivataan lastalla vaakasuoraan. Ruudun laitaan tullessa lastaa käännetään nopealla ranneliikkeellä ja jatketaan leveän s-kirjaimen piirtämistä ikkunan alalaitaan saakka.

– Tavallinen käsitiskiaine on parasta ikkunoiden pesuun, sitä meillä käytetään töissäkin. Ikkunoita ei tarvitse huuhdella, pelkkä lastalla vetäminen riittää. Lopuksi pyyhitään puitteet nihkeällä liinalla, Piispanen antaa vinkin.

– Pahimpia pölypesiä kotona ovat tyynyt, täkit, pehmolelut, ikkunaverhot, lamput, taulut, peilit ja kodin elektroniikka johtokasoineen, Raija luettelee.

Likaisimpia paikkoja puolestaan ovat kylpyhuoneet ja saunat. Keittiössä lika tarttuu pitkin kynsin ja hampain sähköhellan alle ja kylmäkaappien taakse. Kompostoitavasta jätteestä tarttuu jynssättävää myös allaskaapin oviin.

– Kylpyhuoneen ja saunan voi pestä seiniä myöten. Saunaan tulee puhdas tuoksu, kun hiki ja muut ihosta irronneet kuona-aineet pestään pois. Lattiakaivoja kannattaa puhdistaa usein, sillä niihin kertyy hiuksia ja muuta roskaa.

Joulusiivous on perinne, jota noudatetaan myös liike-elämässä. Esimerkiksi kauppaliikkeet tarjoavat asiakkailleen joulun tunnelmaa myös puhtauden muodossa.

Piispanen kiertää joulun alla yötöinä vahaamassa Siwojen lattioita. Aluksi vanha vaha ja lika ajetaan irti koneella ja imuroidaan pois. Lopuksi lattia pyyhitään ja vahataan tavallisesti kahteen kertaan.

– Siisti ympäristö antaa yrityksestä hyvän kuvan, mutta puhtaus on myös osa terveellistä työympäristöä. Toinen suursiivousten kausi yrityksissä ajoittuu heinäkuulle lomien aikaan, Piispanen kertoo.

Anna toiselle, jos et itse tykkää

Oman kodin antaminen toisen siivottavaksi on suomalaiselle yhä tiukka paikka. Varsinkin naiset pitävät itseään huonoina ihmisinä, jos eivät saa kotiaan siivotuksi. Raija kannustaa luopumaan syyttelyistä ja nauttimaan toisen tekemästä työstä. Siivouksen ostamisella on myös työllistävä vaikutus.

– Siivouksen tasosta sovitaan aina asiakkaan kanssa. Mikäli asiakas haluaa, hän voi ostaa järjestystä ja puhtautta vaatekaappeja ja saunaa myöten, hän kertoo.

Siivooja tuntee asiakkaansa elämänkulkua samalla tavalla kuin Alkon myyjä, lääkäri tai postinkantaja. Asiakkaan työpöydästä, vuoteesta tai vaatekomeron sisällöstä voi päätellä yhtä ja toista, mutta päätelmistä ei raportoida eteenpäin.

– Me tulemme töihin emmekä urkkimaan kenenkään yksityiselämää. Joidenkin yritysten kanssa vaitiolosta sovitaan kirjallisesti, Piispanen selvittää.

Ihmisestä ei voi päätellä päälle päin, millaiselta hänen kotinsa näyttää. Repaleisiin vaatteisiin pukeutuvan koti voi olla puhdas ja tuoksuva, viimeisen päälle huolitellun taas vyöryä tavaraa ja pölypalloja.

– Ihmiset ja kodit ovat erilaisia. Joskus, kun siivoan yleisiä tiloja, jään miettimään, millaiselta tiloissa käyneiden kotona mahtaa näyttää, Piispanen nauraa.

Irene Pakkanen