Hopsu viimeistelee paraikaa
seurantaraporttia siivoojien terveyden ja toiminta- ja työkyvyn kehityksestä kymmenen
viime vuoden aikana. Kyselyyn on vastannut kokonaista 89 prosenttia vuonna 1991 tehtyyn
tutkimukseen ja vuonna 1993 toteutettuun interventioprojektiin osallistuneista. Noin 60
prosenttia samaan otokseen kuuluvista osallistuu myös edelleen jatkuviin toimintakykyä
ja jaksamista kartoittaviin mittauksiin. Rahoituksesta vastaa Työsuojelurahasto.
Siivoojien asennoituminen on valtavan
positiivista, vaikka edellisestä selvityksestä on kulunut 11 vuotta. Moni on edelleen
työelämässä, mutta mukana on myös eläkeläisiä. Kaikki ovat naisia. Kaikkiaan
ammattisiivoojina työskentelee 62 000 henkilöä, Hopsu kertoo.
Hän korostaa, että valtaosa ammattisiivoojista pitää työstään ja viihtyy siinä.
Toimintakyky alentunut
Hopsu oli itse töissä rakennushallituksessa, missä panostettiin 1980-luvulla paljon
koulutukseen, työnohjaukseen ja työmenetelmien kehittämiseen. Siitä huolimatta
siivoojat olivat usein sairaina, sanoo Hopsu, joka on tehnyt myös pro gradu -työnsä
siivoojista ja työkyvystä.
Tilanne on edelleen sama. Tutkijan kannalta problematiikka on kiinnostavaa:
siivousala antaa henkilöstölle teoriassa mahdollisuuden päättää itse työtahdista,
työnsä suunnittelusta eli siitä, missä järjestyksessä työt tekee. Silti väki
sairastuu. Kysymys kuuluukin: miten tähän voidaan vaikuttaa.
Interventiotutkimus, jonka kesto oli yksi vuosi, paljasti että keski-iältään
40-vuotiaiden siivoojien toimintakyky oli heikompi kuin samanikäisten naisten yleensä.
Ja vaikka toimintakyky oli heikko, työssä jaksamisessa oli ongelmia.
Hyvinvointi saatiin kuitenkin nousuun ja työn kuormittavuus vähenemään kun
työtä kehitettiin ja tuettiin siivoojien resursseja. Vaikka varsinainen työ ei
muuttunut eikä vähentynyt, korostaa Hopsu, joka antoi myös suosituksia työnantajille.
Niitä on noudatettu vaihtelevasti. Hyvää tässä on ollut se, että siivoustöistä on
käyty vilkasta keskustelua eri tahoilla.
Kuivasiivous hellävaraisempaa
Vuonna 1997 ammattitaudeiksi luokiteltujen tapausten määrä kohosi 30:een tuhatta
työssä olevaa siivoojaa kohti. Vuonna 2000 luku oli 23 tuhatta siivoojaa kohti. Trendi
saattaa olla laskeva, Hopsu sanoo varovasti.
Tapaturmien määrä on noussut hiukan. Vuonna 1994 niitä sattui 350 kappaletta
10 000 työntekijää kohti, vuonna 2001 vastaava luku oli 409.
Monikulttuurinen työvoima asettaa esimiehille ja yritysterveydenhuollolle uusia
haasteita. Nyt on panostettava työnohjaukseen ja ergonomiaan, työn tavoitteiden
selvittämiseen, Hopsu tähdentää.
Työsuojelurahaston meneillään oleva tutkimusprojekti moppisiivouksen
kuormittavuudesta osoittaa, että ergonomian ja kuormittavuuden välillä on selvä
yhteys.
Kuivasiivousmenetelmät kuormittavat vähemmän sekä verenkiertoelimistöä
että tukielimiä. Sekä vanhempien että erityisesti uusien työntekijöiden ohjaaminen
on erittäin tärkeää, hän sanoo ja lisää, ettei kuivamenetelmä ole vaikuttanut
kielteisesti esimerkiksi koulujen siivoukseen. Sisäilmaan laatuun vaikuttavat
olennaisesti muutkin tekijät kuten ilmastoinnin, lattiamateriaalien sekä koulujen
pihojen suunnittelu tavalla, joka vähentää likaa ja sisäilman pölyä.
EU-projektin tulokset ovat saaneet Hopsun vakuuttuneeksi siitä, että siivousalan
työtekniikka on Suomessa hyvin kehittynyttä. Työmenetelmät esim. Tanskassa ja Saksassa
ovat valovuosien päässä meillä käytössä olevista.
Organisointi, työtekniikka, opastus ja koulutus ovat meillä huipputasoa, mutta
myös työn tehokkuus on melko korkealla. Sairastavuustilastossa me olemme samalla tasolla
muiden maiden kanssa. Työ ei ole ainoa sairastavuuteen vaikuttava tekijä. Siihen
vaikuttavat myös yksilölliset tekijät kuten elämäntapa ja ammattitaito.
Psyykkisten ongelmien määrä kasvussa
Uusissa työpaikkaterveydenhuoltoa ja työsuojelua koskevissa laeissa todetaan
selvästi, että työantaja vastaa siitä, että kuormittavuus on sopivaa. Se on tärkeä
periaate, Hopsu korostaa.
Aikaisemmin siivoustöissä kovimmille joutuivat verenkiertoelimistö ja tukielimet.
Viime vuonna Kelan luvut osoittivat, että psyykkisten vaivojen määrä on ylipäätään
noussut, mutta erityisen paljon siivous- ja kiinteistöalalla. Kiire on todettu
ongelmaksi, työtaakan kasvua ei tieteellisesti ole todennettu siivousalalla.
Eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset kertovat myös muista fyysisistä ongelmista:
iho-oireista ja sairauksista, hengityselinsairauksista, esim. astmasta,
syöpäriskin kasvusta, keskenmenoista ja ennenaikaisista synnytyksistä sekä
altistumisesta tartuntataudeille.
Miten suomalainen siivoja nykyään jaksaa?
Siihen en valitettavasti pysty vielä vastaamaan, sanoo toimistopäällikkö
Leila Hopsu ja kertoo loppuraportin ilmestyvän vasta ensi vuoden alussa. Silloin
julkistetaan myös useita tieteellisiä artikkeleita, mutta lopulliset tulokset saadaan
vasta muutaman vuoden kuluttua.
Tuloksia vertaillaan myös niihin tuloksiin, joita saadaan naisvaltaisella
elintarvikealalla parhaillaan tekeillä olevista ja ylipäänsä naistyövoimaa koskevista
tutkimuksista.
Ingegerd Ekstrand