vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

Siivousalalla sairastetaan edelleen eniten

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  – Siivousalalla johdon kannattaa kiinnittää erityisen suurta huomiota ammattitaidon ja yksilöllisten voimavarojen tukemiseen. On selvitettävä, millaiset työskentelytavat sopivat siivoushenkilöstölle, sanoo Työterveyslaitoksen fysiologian osaston toimistopäällikkö Leila Hopsu.

Hopsu viimeistelee paraikaa seurantaraporttia siivoojien terveyden ja toiminta- ja työkyvyn kehityksestä kymmenen viime vuoden aikana. Kyselyyn on vastannut kokonaista 89 prosenttia vuonna 1991 tehtyyn tutkimukseen ja vuonna 1993 toteutettuun interventioprojektiin osallistuneista. Noin 60 prosenttia samaan otokseen kuuluvista osallistuu myös edelleen jatkuviin toimintakykyä ja jaksamista kartoittaviin mittauksiin. Rahoituksesta vastaa Työsuojelurahasto.

Työterveyslaitoksen fysiologian osaston toimistopäällikkö Leila Hopsu. Foto: HELI SAARELA– Siivoojien asennoituminen on valtavan positiivista, vaikka edellisestä selvityksestä on kulunut 11 vuotta. Moni on edelleen työelämässä, mutta mukana on myös eläkeläisiä. Kaikki ovat naisia. Kaikkiaan ammattisiivoojina työskentelee 62 000 henkilöä, Hopsu kertoo.

Hän korostaa, että valtaosa ammattisiivoojista pitää työstään ja viihtyy siinä.

Toimintakyky alentunut

Hopsu oli itse töissä rakennushallituksessa, missä panostettiin 1980-luvulla paljon koulutukseen, työnohjaukseen ja työmenetelmien kehittämiseen. Siitä huolimatta siivoojat olivat usein sairaina, sanoo Hopsu, joka on tehnyt myös pro gradu -työnsä siivoojista ja työkyvystä.

– Tilanne on edelleen sama. Tutkijan kannalta problematiikka on kiinnostavaa: siivousala antaa henkilöstölle teoriassa mahdollisuuden päättää itse työtahdista, työnsä suunnittelusta eli siitä, missä järjestyksessä työt tekee. Silti väki sairastuu. Kysymys kuuluukin: miten tähän voidaan vaikuttaa.

Interventiotutkimus, jonka kesto oli yksi vuosi, paljasti että keski-iältään 40-vuotiaiden siivoojien toimintakyky oli heikompi kuin samanikäisten naisten yleensä. Ja vaikka toimintakyky oli heikko, työssä jaksamisessa oli ongelmia.

– Hyvinvointi saatiin kuitenkin nousuun ja työn kuormittavuus vähenemään kun työtä kehitettiin ja tuettiin siivoojien resursseja. Vaikka varsinainen työ ei muuttunut eikä vähentynyt, korostaa Hopsu, joka antoi myös suosituksia työnantajille. Niitä on noudatettu vaihtelevasti. Hyvää tässä on ollut se, että siivoustöistä on käyty vilkasta keskustelua eri tahoilla.

Kuivasiivous hellävaraisempaa

Vuonna 1997 ammattitaudeiksi luokiteltujen tapausten määrä kohosi 30:een tuhatta työssä olevaa siivoojaa kohti. Vuonna 2000 luku oli 23 tuhatta siivoojaa kohti. Trendi saattaa olla laskeva, Hopsu sanoo varovasti.

– Tapaturmien määrä on noussut hiukan. Vuonna 1994 niitä sattui 350 kappaletta 10 000 työntekijää kohti, vuonna 2001 vastaava luku oli 409.

– Monikulttuurinen työvoima asettaa esimiehille ja yritysterveydenhuollolle uusia haasteita. Nyt on panostettava työnohjaukseen ja ergonomiaan, työn tavoitteiden selvittämiseen, Hopsu tähdentää.

Työsuojelurahaston meneillään oleva tutkimusprojekti moppisiivouksen kuormittavuudesta osoittaa, että ergonomian ja kuormittavuuden välillä on selvä yhteys.

– Kuivasiivousmenetelmät kuormittavat vähemmän sekä verenkiertoelimistöä että tukielimiä. Sekä vanhempien että erityisesti uusien työntekijöiden ohjaaminen on erittäin tärkeää, hän sanoo ja lisää, ettei kuivamenetelmä ole vaikuttanut kielteisesti esimerkiksi koulujen siivoukseen. Sisäilmaan laatuun vaikuttavat olennaisesti muutkin tekijät kuten ilmastoinnin, lattiamateriaalien sekä koulujen pihojen suunnittelu tavalla, joka vähentää likaa ja sisäilman pölyä.

EU-projektin tulokset ovat saaneet Hopsun vakuuttuneeksi siitä, että siivousalan työtekniikka on Suomessa hyvin kehittynyttä. Työmenetelmät esim. Tanskassa ja Saksassa ovat valovuosien päässä meillä käytössä olevista.

– Organisointi, työtekniikka, opastus ja koulutus ovat meillä huipputasoa, mutta myös työn tehokkuus on melko korkealla. Sairastavuustilastossa me olemme samalla tasolla muiden maiden kanssa. Työ ei ole ainoa sairastavuuteen vaikuttava tekijä. Siihen vaikuttavat myös yksilölliset tekijät kuten elämäntapa ja ammattitaito.

Psyykkisten ongelmien määrä kasvussa

Uusissa työpaikkaterveydenhuoltoa ja työsuojelua koskevissa laeissa todetaan selvästi, että työantaja vastaa siitä, että kuormittavuus on sopivaa. Se on tärkeä periaate, Hopsu korostaa.

Aikaisemmin siivoustöissä kovimmille joutuivat verenkiertoelimistö ja tukielimet. Viime vuonna Kelan luvut osoittivat, että psyykkisten vaivojen määrä on ylipäätään noussut, mutta erityisen paljon siivous- ja kiinteistöalalla. Kiire on todettu ongelmaksi, työtaakan kasvua ei tieteellisesti ole todennettu siivousalalla.

Eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset kertovat myös muista fyysisistä ongelmista: iho-oireista ja –sairauksista, hengityselinsairauksista, esim. astmasta, syöpäriskin kasvusta, keskenmenoista ja ennenaikaisista synnytyksistä sekä altistumisesta tartuntataudeille.

Miten suomalainen siivoja nykyään jaksaa?

– Siihen en valitettavasti pysty vielä vastaamaan, sanoo toimistopäällikkö Leila Hopsu ja kertoo loppuraportin ilmestyvän vasta ensi vuoden alussa. Silloin julkistetaan myös useita tieteellisiä artikkeleita, mutta lopulliset tulokset saadaan vasta muutaman vuoden kuluttua.

Tuloksia vertaillaan myös niihin tuloksiin, joita saadaan naisvaltaisella elintarvikealalla parhaillaan tekeillä olevista ja ylipäänsä naistyövoimaa koskevista tutkimuksista.

Ingegerd Ekstrand

Palkkatyöläinen 10.12.2003 nro 10/03

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)