Toukokuussa Rakennusliitto valitsi puheenjohtaja Pekka Hynösen seuraajan, vaikka Hynösen toimikausi kestää vielä ensi vuoden loppuun.

Miksi valinta tehtiin puolitoista vuotta etuajassa, puheenjohtaja Pekka Hynönen?
– Alun pitäen ajatuksena oli, että vuoden 2004 kevätvaltuusto tekee valinnan. Koska kilpailevien ehdokkaiden tukijoukot aloittivat kuitenkin erilaiset spekulaatiot, katsottiin paremmaksi viheltää peli poikki ja tehdä ratkaisut nyt kuin jatkaa kilpailevien joukkueiden toimia.

Kuka Rakennusliittoa johtaa seuraavat puolitoista vuotta?
– Minä olen liiton puheenjohtaja täysin yksiselitteisesti.

Onko teillä nyt kaksoismiehitys?
– Ei ole. Uusi puheenjohtaja Matti Harjuniemi astuu remmiin 1.1.2005. Kakkospuheenjohtaja Kyösti Suokas sen sijaan on ollut valinnastaan lähtien uudessa roolissaan.

Käykö niin, että tulevaisuuteen liittyvistä päätöksistä ja arvioista kysytäänkin uudelta puheenjohtajalta, vaikka entinen jatkaa tehtävässään?
– En jaksa uskoa niin käyvän. Tietysti on niin, että kun puheenjohtajan uusien tehtävien vastaanotto lähestyy, on luontevaa, ettei tuleva ykköspuheenjohtaja hyppää tyhjään pöytään, vaan tietää missä mennään ja on voinut lausua käsityksiään.
– Harjuniemi on ollut nykyisen tehtävänsä vuoksi muutoinkin valmisteluissa mukana ja sisällä. En näe ongelmana asian tätä puolta. Sitä paitsi meillä on Harjuniemen kanssa samansuuntaiset linjat.
– Jos vanhalla ja uudella puheenjohtajalla on linjaristiriitoja, vahdinvaihdossa saattaisi tulla ongelmia.

Onko liittokokouksella käytännössä mitään roolia johtajavalinnassa, kun se on etukäteen työryhmässä petattu ja valittu?
– Kyllä liittokokouksella on edelleen rooli henkilövalinnoissa. Liittokokousedustajat halusivat itse olla päättämässä puheenjohtajien valinnasta ja nimenomaan liittokokouksessa, vaikka monet liittokokousedustajat valittiin valtuustoon.
– Rakennusliiton liittokokouksessa ja tässä tapauksessa vasemmistoryhmän kokouksessa ei menty äänestyksiin, koska ehdokas Suokas heitti pyyhkeen kehään ykköspuheenjohtajapaikan suhteen eikä jäänyt kuin yksi ehdokas eli Harjuniemi.
– Hannu Koski teki saman liikkeen kakkospuheenjohtajan valinnassa eikä jäänyt kuin yksi ehdokas. Näin ollen peli oli ratkaistu ehdokkaiden henkilökohtaisilla päätöksillä. Jos he eivät olisi toimineet näin, tarvittaessa asia olisi ratkaistu äänestäen.

Mitä kuvastaa ammattiliiton puheenjohtajan vallasta se, että uusi liittojohtaja seulotaan etukäteen etsintäpartiossa, eikä asiaa anneta liittokokouksen suuren salin ratkaista?
– Puheenjohtajan rooli on suuri. Puheenjohtaja on omassa liitossaan johtaja, mutta keskusjärjestö SAK antaa lisäpainoa. SAK:n pöydissä tehdään merkittävää sopimuspolitiikkaa ja suuria ratkaisuja. Niissä pöydissä puheenjohtaja edustaa liittoa, ja puheenjohtajalla on iso merkitys. Liittojohtajat joutuvat SAK:n työvaliokunnassa ja hallituksessa ottamaan kantaa nopeasti, ja se edellyttää liittojohtajilta hyvää asioiden ja oman liittonsa kantojen tuntemusta.
– Jos SAK:n yhteiskunnallinen rooli olisi nykyistä pienempi, liittopuheenjohtajienkin rooli jäisi kenties vähäisemmäksi.

Miten jäsenistö voi tietää uuden puheenjohtajan linjan, kun hän pääsee toteuttamaan sitä vasta puolentoista vuoden kuluttua?
– Meidän tapauksessamme ehdokkaat olivat liitossa jo pitkään merkittävillä paikoilla työskennelleitä. Kyllä jäsenistö ja keskeiset luottamushenkilöt heidät tuntevat. Porukalla on ollut monta vuotta aikaa nähdä heidän osaamisensa ja linjansa. Lisäksi puheenjohtajaehdokkaat linjoittivat ennen valintaa näkemyksiään ja kertoivat niistä lehtihaastatteluissa.

Kaventavatko etsintäpartiot ja etukäteisvalinnat jäsendemokratiaa?
– Eivät kavenna, vaan antavat pikemminkin päätöksenteolle lisäpohjaa. Etsintäryhmän yksi tehtävä oli esittää oma arvionsa kunkin ehdokkaan vahvuuksista.

Eikö ehdokkuudesta putoa henkilöitä, jotka eivät pääse etsintäpartion listoille?
– Ei ainakaan Rakennusliitossa. Etsintäryhmä ilmoitti, että kilpailuun halukkaiden pitää ilmoittautua tiettyyn päivään mennessä. Se oli kaikkien potentiaalien ehdokkaiden tiedossa. Kaikilla, jotka halusivat lähteä tavoittelemaan paikkaa, oli siihen avoin mahdollisuus ja kaikki ehdokkaat olisivat tulleet harkintaan.