Puheenjohtaja Lauri Ihalainen ihmetteli työnantajajärjestöjen pakonomaista tarvetta todistella, että kasvattamalla tulo- ja palkkaeroja aikaansaadaan työllistävämpi ja oikeudenmukaisempi Suomi. Tällainen yhteiskuntapoliittinen arvio on sekä väärä että epäoikeudenmukainen.

– Palkkaeroja kasvattavalle ja samalla miesten ja naisten eriarvoisuutta vahvistavalle palkkalinjalle ei tuloratkaisua tulevaisuudessakaan tehdä. Palkkaratkaisun muotona prosenttipotit ovat herrojen herkkua, mutta pienituloisille ja naisille myrkkyä.

Ihalaisen mielestä lisäbudjetti veronkevennyksineen ajoittui oikein tässä suhdannetilanteessa. Työllisyys on nyt entistä voimakkaammin sidoksissa kotimaiseen kulutukseen ja kansalaisten tulevaisuuden uskoon. Hän kuitenkin torjui työnantajien verot alas -politiikan, mikä johtaisi hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kriisiin.

Ihalainen puuttui siihen, että työaikojen joustavuus on lähtenyt yritysten tarpeista työntekijöiden ja perheiden tarpeet sivuuttaen. Esimerkiksi pienten lasten isät tekevät pisintä työaikaa. On myös paljon vastentahtoista osa-aikatyötä. Meillä on sekä ali- että ylityöllistettyjä.

– Meillä on työaikavalvonnassa puutteita ja onkin surullista, että vielä 2000-luvulla liian moni työntekijä pelkää nousta puolustamaan oikeuksiaan.

Ahmavaara ehdotti vasemmistoklusteria

Pekka Ahmavaara SAK:sta arvioi puheessaan ay-liikkeen demokratiaa. Ay-vaaleissa äänestetään niitä, jotka ajavat työntekijöiden asioita työpaikoilla. Näin tulos poikkeaa kansalaisten vaalikäyttäytymisestä.

Vasemmistoklusteriksi Ahmavaara kokosi ay-liikkeen ja vasemmistopuolueet. Tällaisen klusterin vaikutus on laajempi kuin vasemmistopuolueiden kannatus.

Yhtenä vasemmiston yhteistyön tulevaisuuden foorumina Ahmavaara näkee presidentti Tarja Halosen saamisen toiselle kaudelle. Hänen mukaansa jatkossa Vasemmistoliitto voisi tukea SDP:tä pääministeripuolueeksi ja SDP Vasemmistoliittoa hallituspuolueeksi.

– On joka tapauksessa muistettava, että vasemmistopuolueet ovat toistensa lähimmät yhteistyökumppanit. Voi vielä tulla aika, jolloin tarvitaan yksi työväenpuolue. Silloin siihen pitää olla mahdollisuus, herätteli Ahmavaara keskustelua, jota ei kuitenkaan virallisissa valtuustopuheenvuoroissa käyty, mutta käytävillä sitäkin enemmän.

Investoitava osaamiseen

Vuokko Sallinen Tevasta kauhistelee puheita työttömyysturvan leikkaamisesta työttömyyden parantamiseksi. Hän muistuttaa että työnantajien pitäisi investoida koneiden lisäksi työntekijöiden osaamiseen. Työttömyyden uhatessakin koulutus olisi tapa silotella tietä työllistymiseen.

Esko Kosonen Puu- ja erityisalojen liitosta korosti toimivien työelämäsuhteiden merkitystä. Yritysten on koulutettava ja panostettava henkilöstöön myös huonompina aikoina. Yritykset ovat eläneet kultaisia aikoja ja osa voitoista pitää käyttää nyt henkilöstön kehittämiseen. Vuorovaikutusperiaate on turvattava myös muutostilanteiden käsittelyssä.

Juuri SAK:n valtuuston varapuheenjohtajaksi valittu Esko Mononen Metallista puuttui työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan omavastuisiin ja karensseihin. Ne pitäisi poistaa, sillä ei kukaan halua sairaaksi tai työttömäksi.

– Koulutustukijärjestelmien ja työttömyysturvan yhteensovittaminen aiheuttaa koulutukseen hakeutujalle taloudellisia menetyksiä. Näin ei saa olla, hän korosti.

Kunnon työsuhteita

Jaana Matilainen PAMista nosti esille osa-aikatyön ongelmia. Yli puolelle osa-aikatyö on pakollista, koska heille ei ole tarjolla kokoaikaista työtä. Kaikkiaan vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekeviä on palvelualoilla jopa sata tuhatta. Taloudelliset ongelmat ovat jokapäiväisiä.

– Toivon, että kaikin toimin poistaisimme osa-aikatyötä, jota tehdään pakosta.

Birgit Tähtinen PAMista korosti, ettei Suomen kilpailuasema voi perustua alhaisiin veroihin ja palkkaan. Palvelualoilla uskotaan uusien työpaikkojen syntyyn, mutta se ei saa tapahtua lisäämällä uusia matalapalkkaisia töitä.

Sari Vattulainen KTV:stä oli huolissaan epätyypillisten työsuhteiden tulosta palvelualoille. Silpputyö ja silppuelämä ei vastaa palkansaajien tarpeita.

Birgit Kuusenaho KTV kiinnitti huomin nuorten työsuhteiden epävarmuuteen. Pätkätöiden vähentämiskeksi pitää hänenkin mielestään tehdä kaikki voitava.

Juha Bilund KTV:stä muistutti että tuottavuus on huippuluokkaa, palkka- ja pääomakulujen kuilu kasvaa. Monilla aloilla on ilmennyt selvää rahastusta.

– Toivoisinkin näiden varojen käyttämistä esimerkiksi työntekijöiden koulutukseen.

Nyt Ruotsissa on julkinen sektori pannut kovan kovaa vastaan.

Hannu Viherpuro VALista muistutti ettei julkisen sektorin töiden muuttaminen yksityisen sektorin töiksi lisää työllisyyttä. Julkisten palvelujen kilpailuttamisella ja yksityistämisellä heikennetään verovaroilla rakennetut palvelut. Valtion olisikin oltava esimerkillinen työnantaja ja vakinaistettava määräaikaiset työntekijät.

Yt-menettely todelliseksi

Jukka Kärnä Metallista oli huolissaan työttömien määrän kasvusta. Niitä on Metallissakin jo pienen liiton verran.

– Liian moni työnantaja ei ota yhteistoimintamenettelyä tosissaan. Ei oikeasti haeta työllistymisen mahdollisuuksia. Myös neuvottelut muutosturvasta pitää aloittaa uudestaan.

Tarja Rännäli Suomen Merimies-Unionista puuttui ulosliputukseen. EU:n halpatyövoiman sijaan meitä uhkaa merimiesten työn siirtyminen Ruotsin lipun alle. Valtiovallan toimet ovat välttämättömiä, mutta milloin toimeen ryhdytään. Ulosliputus tulee maksamaan valtiolle puuttuvina verotuloina ja työttömyysturvana ja muina kuluina helposti enemmän kuin tuki.

Sari Helminen sanoi, että Uudessakaupungissa ollaan pettyneitä hallituksen lisäbudjettiin. Työttömyys nousee kolmeenkymmeneen prosenttiin.

Esa Heinonen Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksestä arvioi lentoyhtiöiden henkilökuntien joutuneen kilpailun alttarille. Kuljetus- ja palvelualojen työntekijät ovat hänen mukaansa vaikeassa tilanteessa.

Seppo Riihikoski SEListä kiinnitti huomion elintarvikealan ulkoistamiseen. Suomea käytetään selvästi kansainvälisenä koekenttänä. Leaf ulkoistaa logistiikkatoimintoja eikä se ole käynyt yt-neuvotteluja.

Siiri Nuutinen PAMista nosti esille harmaan talouden ja siihen kietoutuneen rikollisuuden valvonnan.

– Kun vuokratyöntekijöiden palkat maksetaan esimerkiksi Tallinnassa, emme voi puuttua tilanteeseen. Meille on tärkeää, että viranomaiset kykenevät valvontaan.

Aino Pietarinen

Paperi kantaa huolta nuorten kitkaisesta pääsystä työmarkkinoille. Ongelmia nähdään pätkätöiden ohella mm. nuorten perehdyttämisessä töihin, työturvamääräyksiin ja työpaikan pelisääntöihin ylisummaan.

Laki nuorista työntekijöistä on laadittu suojelemaan nuorten henkistä ja fyysistä kasvua, mutta pykälät toteutuvat puutteellisen valvonnan vuoksi huonosti, todetaan ohjelmassa.

Työelämän ja sopimusten nuoria syrjiviä rakenteita on purettava ja nuorten palkkausta parannettava kehittämällä työn vaativuuteen nojaavia palkkajärjestelmiä.

Ohjelma puolustaa voimakkaasti maahanmuuttajien oikeuksia. Heille on taattava kunnollista kieli- ja kulttuurikoulutusta ja heidän voitava sijoittua koulutustaan vastaaviin töihin. Ay-liittojen on niin ikään saatava tehokeinoja puolustaa maahanmuuttajia työelämässä.

Kipeää työttömyyttä voidaan paperin mukaan hoitaa kestävästi kouluttamalla ihmisiä oikein. Räätälöityinä työllisyystoimina ohjelma mainitsee mm. vuorotteluvapaan. Sen korvaustasoa tulisi kuitenkin korottaa, että myös SAK:laiset alat siitä hyötyisivät. Vankkaa tukea tulee myös nuorten työpajoille, joita paperi vaatii vakiintuneeksi kunnalliseksi peruspalveluksi.

Opintotuet alamaissa

Pisin tavoitelista syntyy tasa-arvoisesta opiskelusta. Koulutuksen on oltava jatkossakin maksutonta, ja siihen pyrittävä, että kaikki saavat ammatillisen koulutuksen.

Ohjelma panisi opintotukijärjestelmän remonttiin niin, ettei vanhempien varallisuus sotkisi täysipainoisia opintoja. On perusteetonta, että alle 20-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahan saanti on kytketty vanhempien varallisuuteen, paperi kovistelee.

Opintotuen asumislisää olisi saatava koko vuodelta ja sen 214 euron vuokrakattoa korotettava. Näin syntyisi mahdollisuus kolmannen lukukauden käyttöön ja opiskelijoiden asema kireillä vuokramarkkinoilla paranisi.

Ohjelma vaatii tasokorotusta myös opintorahaan, koska sen reaaliarvo on laskenut kymmenessä vuodessa 15 pros.

Luonnosvaiheessa paperissa oli mukana myös työnantajien rahoittama opintolainarahasto, mutta lopullisesta versiosta se putosi pois.

Sekä työssäoppimisjärjestelmää että oppisopimuskoulutusta ohjelma pitää sinänsä kelvollisina, mutta perää niihin kunnollista, ay-liikkeen hyväksymää laadunvalvontaa.

Lastenhoitoa, katukonttoreita

Ohjelma vaatii koko maan kattavaa päivähoitojärjestelmää pienten lasten vanhempien työssäkäynnin tueksi. Alaluokkalaisille on saatava subjektiivinen oikeus kuntien järjestämään ja valtion kanssa yhdessä rahoittamaan aamu- ja iltapäivätoimintaan.

Toistetuksi tulee koko SAK:n tavoittelema nuorten yhteiskuntatakuu, joka oikeuttaisi kolme kuukautta työttömänä olleelle nuorelle koulutus-, harjoittelu- tai työpaikan.

SAK:n nuoria sieppaa ansioturvan kymmenen kuukauden alkuehto ja kahdeksan kuukauden paluuehto, mitkä molemmat pitäisi lyhentää kuuteen kuukauteen.

SAK:n valtuusto vaatii, että työttömyyden nousu ja palkkaerojen kasvu pitää estää. Irtisanomisten sijaan yrityksissä on aktiivisesti, yhteistyössä henkilöstön, työvoima- ja koulutusviranomaisen kanssa etsittävä aina muita vaihtoehtoja, kuten uudelleensijoittamista, koulutusta tai uuden työpaikan hankkimista. Nämä työntekijöiden muutosturvallisuuteen tähtäävät menettelyt on sisällytettävä tulopoliittisessa sopimuksessa sovitulla tavalla yhteistoimintalakiin.

Yrityskohtaiset työllistämissuunnitelmat on otettava käyttöön. Valtuusto korostaa, että työnantajien, julkinen sektori mukaan lukien on kannettava yhteiskunnallinen vastuunsa työntekijöiden hyvinvoinnista, osaamisesta ja työvoiman saatavuudesta myös tulevaisuudessa. Työ- ja palvelussuhteilla sekä pätkätöillä keinottelu on saatava loppumaan. Myös kilpailuttamiselle on sovittava pelisäännöt.

Yhteispelin sääntöjä hiomaan liitto tarjosi valtuustolle työryhmää, jonka tulisi etsiä keinoja ohjata uusia jäseniä juohevasti SAK:n leiriin liittorajoihin tuijottamatta.

Valtuuston pirtaan kävi myös PAMin esitys liikkeenluovutuksen tunnusmerkkien muutoksesta. Liiton mukaan luovutuksessa painaa nykyisin liikaa työntekijöiden siirtyminen, mitä varsinkin alihankkijat osaavat kiertää tehokkaasti.

Valtuusto korosti kuljetusliittojen esityksestä, että sopimustoiminnalle laaditaan ripeästi menettelytavat, ja etteivät SAK:laiset liitot sovi kunkin alan yleissitovia työehtosopimuksia heikompia yrityskohtaisia tai muita työehtosopimuksia.

Kuljetusliittojen huoli nousee uudesta työsopimuslaista, joka oikeuttaa liiton ja yksityisen yrityksen solmimaan työehtosopimuksen alan yleissitovasta sopimuksesta poikkeavasti. Jos yleissitovasta voidaan poiketa alaspäin, murretaan työntekijöiden sopimusturva ja avataan työehdot huutokaupalle, liitot varoittavat.

KTV ja VTY haluavat poistaa työttömyysturvalaista vuositulomäärittelyn, koska sen tulkinta vaihtelee työttömyyskassoittain ja vääristää kausityöntekijöiden ansiopäivärahoja. Valtuusto edellytti SAK:n toimivan asiassa, kun lakia seuraavan kerran uudistetaan.