Työvoima 2020 –työryhmä ei kuitenkaan ole hylännyt täystyöllisyyden tavoitetta: ensi vuosikymmenellä työttömyysaste saattaa hyvinkin jäädä alle viiden ja työllisyysaste nousta 75 prosenttiin, kunhan suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle. Joka tapauksessa lähivuosina työelämästä poistuu runsaat 10 000 henkilöä enemmän kuin sinne nuorista ikäluokista tulee.

Kasvualoja ovat mm. johto- ja asiantuntijatyöt tuotannossa, liikenteessä, taloudessa ja hallinnossa, hoitotyö, opetustyö, liikennetyö sekä suojelualan työ.

Erikoistutkija Olli Poropudas opetusministeriöstä tosin rohkenee epäillä, mahtaako teollisuustyöpaikkojen määrä pysyä jotakuinkin nykyisellään, kuten työryhmä arvioi. Jos arviossa mennään pahasti metsään, epäonnistutaan myös koulutuspaikkojen suunnittelussa.

Osa-aikatyöllä lisää työpaikkoja

Työryhmä näkee työllisyyden kohentamisessa yhtenä ratkaisuna osa-aikatyöpaikkojen lisäämisen. Osa-aikatyö sopisi ikääntyville ja helpottaisi nuorten työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Osa-aikatyön täytyisi kuitenkin perustua vapaaehtoisuuteen, työministeri Tarja Filatov tähdensi raportin esittelyssä.

Työryhmässä ei ole laskeskeltu, kestäisikö huoltosuhde eli työllisten ja tulonsiirtojen varassa elävien, jos osa-aikatyöntekijöille joudutaan jatkossakin turvaamaan toimeentulo osittain verovaroista. Useimmat osa-aikatyötä tekevät eivät nyt eivätkä jatkossakaan tule toimeen yhdellä pätkätyöllä ilman toimeentulotukea tai ositettua työttömyysturvaa.

Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin ei usko osa-aikaskenaarioihin. Niukkenevien työvoimaresurssien aikana osa-aikatyö ei voi kasvaa, vaan päinvastoin nykyisistäkin osa-aikatyöpaikoista on tehtävä kokoaikaisia. Palveluiden, myös julkisten palvelujen tuottavuutta on samalla kohennettava, Wallin huomauttaa.

Wallin myös arvelee, etteivät suuret ikäluokat voi jäädä työttömyysputkeen odottelemaan eläkettä, vaan heidät tarvitaan työmarkkinoilla. Ei välttämättä entisissä ammateissa, mutta vaikka kasvavalla palvelusektorilla.

Työttömyys ei helpota itsestään

Työryhmän aineistossa esitetään havainnollisesti, että kaikilla aloilla oli vuonna 2001 melkein kaksi kertaa enemmän työttömiä kuin työvoiman poistuma alalta on vuoteen 2015 mennessä. Koska useimpien työttömien ammattitaito on vanhentunut tai työ kadonnut kokonaan alta, tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa, aikuiskoulutusta ja investointeja inhimilliseen pääomaan, työryhmä esittää.

– Työttömyys ei tulevinakaan vuosina korjaannu itsestään, työryhmän puheenjohtaja Pekka Tiainen muistuttaa.

Alhaisen tuottavuuden aloille tarvittaisiin ryhmän mukaan työvoimatukia ja veronkevennystä, jotta kaikkien työpanos saadaan käyttöön ja työkokemus karttumaan. Tukien tarve olisi tilapäinen, sillä tuottavuuden alkaessa nousta myös tuen tarve vähenee.

Uudet työpaikat syntyvät koulutusta ja ammattitaitoa edellyttäviin töihin. Työmarkkinoille tarvitaan myös vähemmän koulutusta vaativaa työvoimaa, joka hiljalleen siirtyy putkessa eteenpäin ammattitaidon karttuessa kouluttautumisen ja työn myötä, työryhmä ajatus kulkee.

Leena Seretin