Hänen mukaansa talvi on jopa kuukauden edellä edellistä, vuoden 1987, kovaa talvea. Aaltonen suhtautuu kuitenkin tyynesti tilanteeseen. Suomi on varautunut hyvin merten jäätymiseen. Ongelmia aiheuttaa usein lauha ja tuulinen jakso, joka kasaa ahtojäitä ja sohjoa laivojen kulun esteeksi.

– Suomessa on nimetty 23 talvisatamaa, joihin annamme jäänmurtaja-apua. Yhdeksän jäänmurtajan laivasto selviää tästä työstä kunnialla. Vaikka työtä nyt tehdään lähes läpi vuorokauden, niin luonnollisesti jonkinasteisia myöhästymisiä tulee. Avustettavien laivojen koolle ja jäämaksuluokkaan on asetettu joitain rajoituksia.

Jään murskausta satamissa

Jäänmurtajat avustavat laivat sataman suulle, satama-altaat ovat kunkin sataman oman murtajakaluston vastuulla. Hinaajat tekevätkin pyöreitä vuoroja murskatessaan satamiin kertynyttä jäätä. Lyhyt satamakierros paljastaa kuitenkin tilanteen olevan hallussa.

– Perämeri jäätyy pomminvarmasti joka vuosi. Siinä mielessä tämä on meille tuttua. Ainoa ero on, että elämme nyt normaalin talven maaliskuun lopun tilannetta, Oulun satamajohtaja Ari Himanen kertoo.

Saman tyyppisiä ajatuksia kuuluu Kotkasta. Satamakapteeni Laila Nykäsen mukaan myös heille jäät ovat joka talvinen ilmiö.

– Vain uloin Mussalon satamamme voi leudoimpina talvina selvitä ohuella jääpeitteellä.

Länsirannikolla tilanne on poikkeavampi. Porin Mäntyluoto selviää useimpina talvina ilman jäänmurtajien avustusta.

– Taisi olla vuoden 1987 talvi, jolloin tosimielessä tarvitsimme edellisen kerran järeämpää kalustoa. Selkämerellä läntiset tuulet kasaavat kovina pakkastalvina monimetrisen ahtojääkerroksen sataman edustalle, satamajohtaja Harri Virta toteaa.

Kaskisten satamamestari Lasse Klack kertoo tilanteen olevan hallinnassa. Kovalla jäätalvella on kuitenkin vaikutuksia sataman toimiin.

– Meille tulee paljon tuontipuuta Venäjän ja Viron satamista. Siellä päässä on ollut huomattavia ongelmia ja se on heijastunut tavaravirtoihimme. Täystyöllisyys on kuitenkin päällä.

Näin vakuutetaan myös muista satamista. Lisäkuluja rankoista oloista satamille tulee. Jäänmurtajien työt ovat valtion kontolla, mutta jään särkeminen satama-altaissa on kallista. Myös jonkin verran satamamaksuja jää saamatta, kun pienempiä laivoja ei avusteta satamiin. Satamat kärsivät kulut omaan piikkiinsä.

Pakkanen ei pysäytä ahtaajia

Porin Mäntyluodon sataman ahtaajien pääluottamusmies Juhani Koskinen muistelee talvea neljännesvuosisadan takaa.

– Vuoden 1987 talvi oli kova. Tästä talvesta ei vielä voi sanoa lopullista arviota, mutta tunnelmat ovat nyt samankaltaiset kuin silloin.

Ilman murtajan apua ei selvitty silloin niin kuin ei nytkään. Jäänmurtaja Botnica auttaa päivittäin laivoja satamaan. Koskisen mukaan pahin tilanne syntyy, kun länsituuli kasaa monimetrisen ahtojääkerroksen laivojen esteeksi. Itätuulella olisi nyt kysyntää.

– Meillä suuri osa aluksista harjoittaa säännöllistä linjaliikennettä. Jäätilanne on sekoittanut aikataulut. Laivat laahaavat viikonkin viiveellä, kun ne joutuvat odottamaan murtajaa tai sopivaa railoa jääkentässä.

– Ahtaajien rutiinit ovat menneet sekaisin. Aamulla laivaan kiinnitetty porukka seuraa, pääseekö alus satamaan. Odotteluksi menee. Jotain valmisteluja tietysti voidaan tehdä.

Tilanteesta huolimatta ahtaajia ei ole lomautettu.

– Porukka on kuitenkin suhteellisen pieni, ammattitaitoinen ja erikoistunut ryhmä. Tilapäisten asema on hieman toinen, kiinnityksiä tehdään vähemmän, pääluottamusmies kertoo.

Ajanmukaiset varusteet auttavat

Tuuli ja tuisku sekä suuret lämpötilan vaihtelut vaikeuttavat eniten työtä talvisessa satamassa, ei niinkään kova pakkanen.

– Suojasää ja lumi liukastavat paikat. Suuret koneet ovat silloin vaikeuksissa. Kunnon pakkasella tällaisia ongelmia ei ole, kun varusteetkin ovat nykyään ajanmukaiset. Hyvä näin, sillä alallahan ei ole mitään pakkasrajaa.

Suurimmat satamat kääntyivät 1990-luvulla kankaanpääläisen vaatevalmistaja Reima Oy:n puoleen. Yritystä pyydettiin suunnittelemaan erityinen ahtaajan talvipuku. Reima valmisti prototyypin, jonka pohjalta on kehitetty asianmukainen työvaate.

Kaskisten sataman ahtaajien pääluottamusmies Tanja Keski-Korhonen ei liiemmälti halua dramatisoida tilannetta. Sataman vajaat viisikymmentä ahtajaa tekevät töitä lähes normaalisti.

– Jos laivaa ei ole, niin järjestellään ja siivotaan paikkoja.

Keski-Korhonen yhtyy Mäntyluodon luottamusmieheen talven vaikutuksista työhön.

– Totta kai hieman varovaisempi täytyy olla. Paikat ovat usein liukkaita ja paketit voivat olla jäisiä, joten kiinnityksistä pitää huolehtia. Mutta niin pitää aina.

– Joskus laivojen jäätyneet luukut eivät aukea ja lastaus voi viivästyä.

Kasvihuoneilmiön edistymisestä huolimatta Suomen talveen kuuluvat sekä lumi että jää. Ne eivät yllätä ja maamme on edelleen hyvin varustautunut näiden varalle. Satamien ammattilaiset turvaavat kyllä vientimme. Työt sujuvat ilman, että niistä pidettäisiin suurempaa ääntä, vaikka asian ympärille voisi rakentaa dramaattisiakin tarinoida.

Martti Suuriniemi

Jää on arkea satamissamme, mutta nyt tuli talvi kuukautta