Keski- ja Itä-Euroopan maiden lähtö markkinatalouden tielle aloitti runsas kymmenen vuotta sitten rajun yksityistämisoperaatioiden sarjan, jossa vauhti kiihtyi vuosikymmenen loppua kohti. Nyt merkittävimmät yksityistämistoimet on jo tehty, mutta vieläkin myytävää riittää.

Vahvimmin ulkomaiset yritykset ovat vallanneet näiden maiden rahoitusmarkkinat. Kun pankkeja yksityistettiin, riittäviä rahoja löytyi lähinnä suurilta eurooppalaisilta pankeilta. Mutta mukana on myös amerikkalaisia, japanilaisia ja venäläisiä.

Vanhan EU:n yritykset ovat saaneet halvalla haltuunsa
ison siivun uusien jäsenmaiden taloudesta.
Suomeen ulkolaisten suorat sijoitukset (mukana ei ole
osakeomistuksia pörssissä) ovat kaksinkertaiset Tsekkiin
verrattuna.

Esimerkiksi Virossa virolaisille on jäänyt vain parin prosentin siivu pankkimarkkinoista, sillä yli 80 pros. on suoraan ruotsalaisten hallussa Hansabankin ja Ühisbankin kautta. Nordealla ja Sammolla on kummallakin noin 7 pros. osuus. Puolan pankkimarkkinoista 80 % on ulkomaalaisten omistuksessa, samaa luokka on tilanne Unkarissa. Osuus vain kasvaa, kun loputkin valtion pankit yksityistetään.

USA mukaan autojen myötä

Teollisuudessa kannattavat yritykset siirtyivät valtaosin länsieurooppalaisten yritysten haltuun. Mutta ne perustivat niihin myös uutta teollisuutta. Etenkin autoteollisuus ja autonosien valmistus on ollut tärkeä sijoituskohde. Mukana ovat länsieurooppalaisten lisäksi olleet kaikki alan suuret USA:sta ja Japanista. Suosiossa olivat etenkin keskellä sijaitsevat Unkari ja Tsekki ja suurin eli Puola. Puolassa tärkein kohde teollisuudessa on tosin ollut elintarviketeollisuus ennen autoteollisuutta.

Ostosten ja uusien sijoitusten seurauksena ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus esim. Unkarin teollisuusviennistä on yli 80 pros., Tsekissä ja Puolassa se on noin 60 pros.

Isot ketjut vyöryttävät

Palvelualoilla myllerrys on ollut samanlaista. Valtion puhelin- ja tietoliikenneyritysten ja matkapuhelinverkkojen toimilupia ostajina ovat olleet suuret eurooppalaiset toimijat, Baltian maissa myös Telia ja Sonera. Latviassa Soneralta loppui juuri tämän vuoden alussa yksityistämisen yhteydessä hankittu 10 vuoden monopoli lankapuhelintoimintaan. Unkarin puhelinliikenteestä 90 % on ulkomaisten yritysten hallussa.

Vähittäiskaupassa on tapahtunut samanlaista vyörytystä. Suomalaiset voivat Tallinnassa käydä Stockmannilla, Citymarketissa tai R-kioskilla. Mutta keskemmällä Eurooppaa ovat olleet liikkeellä suuret eurooppalaiset kauppaketjut. Saksalaisella Metrolla on Puolassa n. 15 000 työntekijää ja edellisvuonna se oli liikevaihdoltaan jo Puolan 6. suurin yritys. Ranskalaiset Carrefour ja Casino ja brittiläinen Tesco seuraavat sitä niin Puolassa kuin muuallakin.

Mutta esim. Latviassa paikallinen vähittäiskauppaketju on vallannut markkinajohtajan aseman ja vyöryttää nyt myös muita Baltian maita.

Muilla palvelualoilla ulkomaalaiset ovat myös vallanneet markkinoita valmiiksi veistetyillä toimintamenetelmillään. Esimerkiksi suomalainen pesulasta imagonrakentajaksi muuntunut Lindström toimii Baltian maiden lisäksi Puolassa, Tsekissä, Slovakiassa, Unkarissa ja Sloveniassa.

Saksa laittanut eniten rahaa

Unkariin suunnatuista suorista sijoituksista neljännes on tullut Saksasta, mutta seuraavana onkin jo USA 15 pros. osuudella. Sen perässä tulevat Ranska, Itävalta, Hollanti, Belgia ja Italia. Slovakiassa saksalaiset ovat suurimpia sijoittajia.

Puolaan ovat sijoittaneet eniten ranskalaiset, noin 11 mrd. euroa vajaaseen sataan yritykseen. Suurin sijoittaja on France Telecom, joka on laittanut yhteensä kolmisen miljardia euroa niin kännykkä- kuin kiinteän verkonkin puhelinfirmoihin. Toisena ovat amerikkalaiset n. 8 miljardin ja vasta kolmantena naapurimaan Saksan yritykset runsaan 7 miljardin sijoituksilla. Sijoituskohteita saksalaisilla yrityksillä on eniten.

Tsekkiin tehdyistä sijoituksista noin neljännes on Saksasta ja Ranskasta, 17 pros. Hollannista.

Amerikkalaisten suuri osuus tulee etenkin autoteollisuudesta, mutta esim. Virossa rautatiet ovat nyt amerikkalaisten hallinnassa.

Suomalaiset ovat Euroopan uusjaossa keskittyneet lähinnä Baltiaan, vaikka sijoituksia on muuallakin. Virossa Suomi onkin suurin sijoittaja heti Ruotsin jälkeen, ja Elcoteqin osuus teollisuusviennistä suuri. Siellä suomalaisyrityksillä on palkkalistoilla oli 15 000 työntekijää. Ruotsalaiset ja myös tanskalaiset ovat laittaneet rahojaan myös Latviaan ja Liettuaan, joihin myös virolaiset firmat sijoittavat jatkuvasti lisää.

Heikki Lehtinen