– Työmarkkinajärjestöt ovat kyenneet kaikissa isoissa ja merkittävissä EU-politiikan ratkaisuissa tekemään yhteisiä linjauksia ja kannanottoja. Näin oli EU-jäsenyyden alla, EMU-ratkaisun yhteydessä ja on myös EU:n laajentumisessa. Tämän foorumin tai pyöreän pöydän perustamisella yhteistyömme saisi astetta tiiviimmät ja suunnitelmallisemmat puitteet, totesi Ihalainen.

EU:n laajentuminen koskettaa myös työelämää. Vaikka eurotupoja ei ihan kohta tehdä, niin sopiminen etenee sektori- ja konsernitasolla sekä työelämää koskevien puitesopimusten myötä. Koska ylikansallisia konserneja hallitaan rajat ylittäen, Ihalainen muistutti, että myös työntekijöillä pitää olla mahdollisuus rajat ylittävään neuvottelu- ja sopimustoimintaan sekä rajat ylittäviin työtaisteluihin.

Tässä asiassa ay-liikkeellä on vielä töitä niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa, sillä konventin varajäsen, alivaltiosihteeri Antti Peltomäki tunnusti tilaisuudessa olevansa ilon pilaaja, sillä perusoikeusasiakirja ei näissä asioissa täyttäisi ay-liikkeen toivomuksia.

Laajentumisesta aiheutuvien työmarkkinahäiriöiden ennaltaehkäisyssä Ihalainen korosti myös työehtojen noudattamisen valvomista.

Myös eurooppalainen ay-liike vaatii ay-oikeuksien tunnustamista rajat ylittävästi.

– Kun pääomat liikkuvat vapaasti, ei työntekijöiden oikeuksia voi rajat kansallisiksi, EAY:n pääsihteeri Emilio Gabaglio muistutti.

Paitsi työntekijöiden oikeuksista Gabaglio oli huolissaan myös laajemminkin eurooppalaisen mallin kohtalosta. Uusliberalistiset näkemykset nostavat päätään monessa paikassa, mikä näkyy mm. siinä, ettei yleishyödyllisten palvelujen roolia ja arvoa riittävästi tunnusteta.

Yritysneuvostoista mallia

Urakkana Eurooppa –kampanjan avaustilaisuudessa puhunut Tasavallan presidentti Tarja Halonen korosti yhteistyön merkitystä eurooppalaisella kotialueella. Hän muistutti työelämän alueella toimivan yritysdemokratian merkityksestä. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä säädettiin 1970-luvun loppupuolella.

– Asia on ajankohtainen. Yhteiskuntaan ei voi jättää epädemokratian saarekkeita. Emme voi myöskään ajatella, että kansainväliset sopimukset ja järjestelyt koskisivat tai vapauttaisivat vain yritysten toimintaa. Kysymys on kokonaisuudesta. Myös rajat ylittävän sopimustoiminnan edellytyksiä pitää parantaa niin unionissa kuin globaalistikin.

Halonen arvioi eurooppalaisen yritysneuvoston olevan tulevaisuudessa tärkeä yhteistoimintafoorumi työnantajan ja henkilöstön välillä. Hän myös arvioi, että yritysneuvostot saattaisivat olla kaikille osapuolille hyödyksi myös globaalilla tasolla.

Aino Pietarinen