vane.jpg (302 bytes)

 Ajankohtaista                 

Työeläkkeet remonttiin

Tavoitteena on selkeä ja nykyistä
oikeudenmukaisempi järjestelmä

minu.jpg (764 bytes) Osa-aikaeläke tulilinjalla

mine1.jpg (716 bytes)  Työeläkejärjestelmää odottaa iso remontti. Järjestelmä ei vastaa nykyistä työelämää ja on kaiken lisäksi niin sekava, että tavallisten kansalaisten ohella myös alan asiantuntijoilla on vaikeuksia selvitä säännösviidakossa. Työeläkevyyhteä on setvitty jo vuodesta 1998 toimitusjohtaja Kari Puron vetämän työmarkkinajärjestöjen neuvotteluryhmän toimeksiannosta. Hallitus lisäsi pökköä pesään budjettiriihen yhteydessä. Pääministeri Lipponen antoi kannanoton, jossa työryhmältä odotetaan esityksiä varhaiseläkkeiden osalta jo tämän vuoden puolella. Taustalla on halu nostaa suomalaisten keskimääräinen eläkkeellelähtöikä muutamalla vuodella 60-vuoden paremmalle puolelle.

Kaija Kallinen sanoo, että työeläkejärjestelmän uudistamisessa on kyse niin isosta remontista, että sen toteuttamiseen kuluu väistämättä vuosia.Puron työryhmä on kesätauon jälkeen ehtinyt kokoontua vasta kerran. SAK:n sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen uskoo, että varhaiseläkkeiden ohella myös koko työeläkejärjestelmää koskevat neuvottelut aloitetaan syksyn kuluessa.

– Uudistuksen peruskysymykset olisi hyvä saada ratkaistua kuluvan vuoden aikana.

Työeläkeuudistuksen tavoitteena on selkeyttää työeläkelakeja yhdistämällä yksityisen sektorin työeläkelait yhdeksi työntekijöiden ja yrittäjien eläkelaiksi TYELiksi. Merimiesten MEL ja maatalousyrittäjien MYEL jäisivät edelleen itsenäisiksi, vaikka ne kuten julkisen sektorin eläkesäädökset on järkevää muuttaa vastaamaan uuden eläkelain sisältöä. Tavoite työeläkelakien yksinkertaistamisesta on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

Laskusääntö uusiksi

Eläkeremonttia valmistelevaa pohjatyötä on tehty vuodesta 1998 lähtien Puron työryhmän asettamassa alatyöryhmässä. LEL-Työeläkekassan toimitusjohtajan Lauri Koivusalon vetämä työeläkelaitosten asiantuntijoista koostunut työryhmä on tehnyt tukun ehdotuksia, joiden pohjalta työeläkejärjestelmä uudistettaisiin.

– Koivusalon työryhmän kaavailut sisältävät monia sellaisia esityksiä, joita SAK on pitänyt jo pitkään esillä, Kaija Kallinen sanoo.

Järjestelmän selkeyttämisen kannalta keskeistä on eläkkeiden laskusäännön yksinkertaistaminen niin, että eläke laskettaisiin työssäoloaikaisten kokonaisansioiden mukaan eikä jokaisesta työsuhteesta erikseen. Kallisen mukaan remontissa ei ole mieltä, jos laskusääntöä ei uudisteta.

– Kun eläke laskettaisiin työuran kokonaisansioiden mukaan, eläkkeen laskenta vastaisi paremmin työelämän kehitystä ja olisi työntekijöiden kannalta nykyistä huomattavasti oikeudenmukaisempi ja uskottavampi.

Nykyinen laskusääntö suosii niitä, jotka ovat pitkään tai peräti koko työuransa saman työnantajan palveluksessa. Kallinen huomauttaa, että tänä päivänä on kuitenkin erittäin tavallista, että työntekijöillä on useita työsuhteita.

Koivusalon työryhmä on esittänyt myös, että työeläkkeen karttuminen alkaisi jo 18 ikävuodesta. Nyt eläkemaksuja maksavat koululaisetkin kesätöistään, mutta eläkettä alkaa karttua vasta 23 ikävuoden jälkeen tienatuista ansioista.

– Nykyjärjestelmä on nuorten kannalta epäoikeudenmukainen, SAK on ajanut ikärajan alentamista jo pitkään.

Palkansaajajärjestöt erimielisiä

Palkansaajajärjestöissä on erimielisyyttä eläkeuudistuksen sisällöstä ja painotuksista. STTK ja Akava vastustavat työeläkkeiden laskusäännön muuttamista ja karttumaikärajan alentamista.

Kaija Kallinen sanoo, että Koivusalon työryhmän esityksissä on myös SAK:n kannalta ongelmallisia kohtia. Epäselvyyttä on esimerkiksi siitä, mitkä palkattomilta ajoilta maksettavat korvaukset kartuttaisivat eläkettä. Kallinen korostaa, että SAK ei tule hyväksymään muutospakettia, jos siihen sisältyviä ongelmia ei kyetä ratkomaan tyydyttävällä tavalla.

Kaija Kallinen haluaa myös hälventää uudistukseen liittyviä pelkoja eläkkeiden leikkaamisesta.

–Uuteen järjestelmään siirtymiseen asti työeläkkeet lasketaan vanhojen säännösten mukaan ja vasta tämän jälkeen kertyneet eläkkeet uusien sääntöjen mukaisesti. Jos on jäämässä eläkkeelle muutama vuosi uudistuksen voimaantulon jälkeen, eläke lasketaan lähes kokonaan vanhojen sääntöjen mukaan.

Kaija Kallinen arvioi, että uudet eläkelait voisivat astua voimaan aikaisintaan 2005. Tämä kuitenkin edellyttää, että neuvotteluissa edetään jatkossa ripeää tahtia.

Pirjo Pajunen

Osa-aikaeläke tulilinjallaalkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Syksyn kuumaksi perunaksi saattaa nousta osa-aikaeläke, jonka työnantajat, osa poliitikoista ja valtiovarainministeriö mieluusti poistaisi eläkevalikosta tai ainakin heikentäisi sen ehtoja. Myös työttömyyseläkkeestä ja ns. eläkeputken kohtalosta jouduttaneen varhaiseläkkeiden yhteydessä keskustelemaan taas kerran. Edellinen vääntö käytiin vuonna 1999. Tuolloin lopputuloksena oli putken säilyminen, mutta työttömyyseläkkeen ehtoja heikennettiin. Nyt hallitus on kiirehtinyt kaikkia varhaiseläkkeitä koskevia neuvotteluja.

Kaija Kallinen korostaa, että osa-aikaeläke on keino auttaa ihmisiä jaksamaan työelämässä pidempään. Osa-aikaeläke voi myös olla vaihtoehto työttömyyseläkkeelle ja se voi estää työntekijän joutumisen työkyvyttömyyseläkkeelle. Osa-aikaeläkettä koskeva laki on voimassa vuoden 2002 loppuun.

Eläkeneuvottelijoille on luvassa osa-aikaeläkkeen käytöstä tuoretta tutkimustietoa, sillä Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen yhteinen laaja tutkimus aiheesta valmistuu tänä syksynä. Osa-aikaeläkeläisiä tai kuten Kaija Kallinen muistuttaa "osa-aikatyöllisiä" oli viime keväänä 25 000. Työkyvyttömyyseläkkeellä oli samanaikaisesti 300 000 suomalaista.

PP

Palkkatyöläinen 4.9.2001 nro 7/01

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)