Puron työryhmä on kesätauon jälkeen ehtinyt kokoontua vasta
kerran. SAK:n sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija
Kallinen uskoo, että varhaiseläkkeiden ohella myös koko
työeläkejärjestelmää koskevat neuvottelut aloitetaan syksyn kuluessa.
Uudistuksen peruskysymykset olisi hyvä saada ratkaistua kuluvan vuoden aikana.
Työeläkeuudistuksen tavoitteena on selkeyttää työeläkelakeja yhdistämällä
yksityisen sektorin työeläkelait yhdeksi työntekijöiden ja yrittäjien eläkelaiksi
TYELiksi. Merimiesten MEL ja maatalousyrittäjien MYEL jäisivät edelleen itsenäisiksi,
vaikka ne kuten julkisen sektorin eläkesäädökset on järkevää muuttaa vastaamaan
uuden eläkelain sisältöä. Tavoite työeläkelakien yksinkertaistamisesta on kirjattu
myös hallitusohjelmaan.
Laskusääntö uusiksi
Eläkeremonttia valmistelevaa pohjatyötä on tehty vuodesta 1998 lähtien Puron
työryhmän asettamassa alatyöryhmässä. LEL-Työeläkekassan toimitusjohtajan Lauri
Koivusalon vetämä työeläkelaitosten asiantuntijoista koostunut työryhmä on
tehnyt tukun ehdotuksia, joiden pohjalta työeläkejärjestelmä uudistettaisiin.
Koivusalon työryhmän kaavailut sisältävät monia sellaisia esityksiä, joita
SAK on pitänyt jo pitkään esillä, Kaija Kallinen sanoo.
Järjestelmän selkeyttämisen kannalta keskeistä on eläkkeiden laskusäännön
yksinkertaistaminen niin, että eläke laskettaisiin työssäoloaikaisten
kokonaisansioiden mukaan eikä jokaisesta työsuhteesta erikseen. Kallisen mukaan
remontissa ei ole mieltä, jos laskusääntöä ei uudisteta.
Kun eläke laskettaisiin työuran kokonaisansioiden mukaan, eläkkeen laskenta
vastaisi paremmin työelämän kehitystä ja olisi työntekijöiden kannalta nykyistä
huomattavasti oikeudenmukaisempi ja uskottavampi.
Nykyinen laskusääntö suosii niitä, jotka ovat pitkään tai peräti koko työuransa
saman työnantajan palveluksessa. Kallinen huomauttaa, että tänä päivänä on
kuitenkin erittäin tavallista, että työntekijöillä on useita työsuhteita.
Koivusalon työryhmä on esittänyt myös, että työeläkkeen karttuminen alkaisi jo
18 ikävuodesta. Nyt eläkemaksuja maksavat koululaisetkin kesätöistään, mutta
eläkettä alkaa karttua vasta 23 ikävuoden jälkeen tienatuista ansioista.
Nykyjärjestelmä on nuorten kannalta epäoikeudenmukainen, SAK on ajanut
ikärajan alentamista jo pitkään.
Palkansaajajärjestöt erimielisiä
Palkansaajajärjestöissä on erimielisyyttä eläkeuudistuksen sisällöstä ja
painotuksista. STTK ja Akava vastustavat työeläkkeiden laskusäännön muuttamista ja
karttumaikärajan alentamista.
Kaija Kallinen sanoo, että Koivusalon työryhmän esityksissä on myös SAK:n kannalta
ongelmallisia kohtia. Epäselvyyttä on esimerkiksi siitä, mitkä palkattomilta ajoilta
maksettavat korvaukset kartuttaisivat eläkettä. Kallinen korostaa, että SAK ei tule
hyväksymään muutospakettia, jos siihen sisältyviä ongelmia ei kyetä ratkomaan
tyydyttävällä tavalla.
Kaija Kallinen haluaa myös hälventää uudistukseen liittyviä pelkoja eläkkeiden
leikkaamisesta.
Uuteen järjestelmään siirtymiseen asti työeläkkeet lasketaan vanhojen
säännösten mukaan ja vasta tämän jälkeen kertyneet eläkkeet uusien sääntöjen
mukaisesti. Jos on jäämässä eläkkeelle muutama vuosi uudistuksen voimaantulon
jälkeen, eläke lasketaan lähes kokonaan vanhojen sääntöjen mukaan.
Kaija Kallinen arvioi, että uudet eläkelait voisivat astua voimaan aikaisintaan 2005.
Tämä kuitenkin edellyttää, että neuvotteluissa edetään jatkossa ripeää tahtia.
Pirjo Pajunen
Syksyn
kuumaksi perunaksi saattaa nousta osa-aikaeläke, jonka työnantajat, osa poliitikoista ja
valtiovarainministeriö mieluusti poistaisi eläkevalikosta tai ainakin heikentäisi sen
ehtoja. Myös työttömyyseläkkeestä ja ns. eläkeputken kohtalosta jouduttaneen
varhaiseläkkeiden yhteydessä keskustelemaan taas kerran. Edellinen vääntö käytiin
vuonna 1999. Tuolloin lopputuloksena oli putken säilyminen, mutta työttömyyseläkkeen
ehtoja heikennettiin. Nyt hallitus on kiirehtinyt kaikkia varhaiseläkkeitä koskevia
neuvotteluja.
Kaija Kallinen korostaa, että osa-aikaeläke on keino auttaa ihmisiä jaksamaan
työelämässä pidempään. Osa-aikaeläke voi myös olla vaihtoehto
työttömyyseläkkeelle ja se voi estää työntekijän joutumisen
työkyvyttömyyseläkkeelle. Osa-aikaeläkettä koskeva laki on voimassa vuoden 2002
loppuun.
Eläkeneuvottelijoille on luvassa osa-aikaeläkkeen käytöstä tuoretta
tutkimustietoa, sillä Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen yhteinen laaja tutkimus
aiheesta valmistuu tänä syksynä. Osa-aikaeläkeläisiä tai kuten Kaija Kallinen
muistuttaa "osa-aikatyöllisiä" oli viime keväänä 25 000.
Työkyvyttömyyseläkkeellä oli samanaikaisesti 300 000 suomalaista.