Miksi merenkululle täytyy antaa elinkeinotukia, kun niistä muutoin ollaan luopumassa lähes kokonaan, Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting?
– Tarkoitus on säilyttää suomalainen merenkulku ja suomalaisten merenkulkijoiden työpaikat ja osaaminen. Samalla turvataan se, että Suomi pystyy vaikuttamaan merenkulun turvallisuuteen, ympäristöasioihin ja huoltovarmuuteen.

Miksi suomalainen merenkulku ei pärjää ilman tukiaisia?
– Tukiaiset on nähty Euroopassa ainoaksi vaihtoehdoksi suojella eurooppalaista merenkulkua, koska muut maat maailmalla maksavat tukia. Suomi on ollut itse päättämässä asiasta EU:ssa vuonna 1997. Komissio suosittelee järjestelmää jäsenvaltioille ja siitä on saatu muualla hyviä kokemuksia. Nyt Suomi asettuu poikkiteloin, vaikka muutoin noudattaa paavillisesti jokaista EU-päätöstä.
– Suomi pienenä valtiona, jolle merenkulku on äärimmäisen tärkeä, ei voi jättäytyä ulos. Ruotsissa käytiin Suomea paljon syvällisempi keskustelu ja siellä päädyttiin vaihtoehtoon, että elinkeinoalaa on tuettava.
– Valtion tukiaiset ovat periaatteessa huono ratkaisu, mutta se on ainoa vaihtoehto nykytilanteessa.

Keväällä puhuttiin 240 miljoonan markan tukipaketista matkustaja-aluksille, mutta asia jätettiin budjettiriihessä avoimeksi. Millaisia summia budjetin laatijat nyt pyörittelevät, kun merenkulun järjestöt käyvät niin kuumana?
– Keväällä matkustaja-aluksille suunnatun tukipaketin suuruudeksi laskettiin 240 miljoonaa markkaa. Se on Ruotsin nettopalkkajärjestelmään verrattuna noin puolet. Unionissa olemme laskeneet, että jos Suomessa matkustaja-aluksilla toteutettaisiin vastaava nettopalkkajärjestelmä kuin nyt on lastialuksilla, summa olisi ensi vuonna noin 350 miljoonaa markkaa. Budjettiriihessä ilmoitettiin, että tukipaketti on 28 miljoonaa euroa eli 168 miljoonaa markkaa. Valtiovarainministeriön nettisivuilla summa on pudonnut 26 miljoonaan euroon.
– Summien heittely kuvaa Lipposen hallituksen täysin epäluotettavaa linjaa.

Millä tukisummalla työpaikat sitten pysyisivät Suomessa?
– Minulle on syntynyt käsitys, että 240 miljoonaa olisi varustamoille ehdoton minimi, jolla kynnys liputtaa matkustajalaivat Ruotsin lipun alle nousisi. Jos paketti toteutetaan vain murto-osalla esitetystä summasta, olemme samojen asioiden edessä ensi vuonna ja viimeistään silloin, kun Viro tulee EU:n jäseneksi. Ruotsihan teki omat ratkaisunsa silmällä pitäen uusien valtioiden tuloa EU:hun.

Mikä on nettopalkkajärjestelmä?
– Järjestelmä voidaan toteuttaa eri tavoin. Suomessa lastialuksilla se on toteutettu siten, että merimiehet maksavat veronsa ja työnantajat työnantajamaksut valtiolle, mutta niitä vastaava summa palautetaan varustamolle puolen vuoden kuluttua vastaavana tukena. Suomalaiseen sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmään sopii hyvin, että rahat kiertävät. Merenkulkijat eivät ole vapaamatkustajia, vaan maksavat veronsa ja kartuttavat eläkkeensä.
– Ruotsissa on puhdas nettopalkkajärjestelmä eli varustamon ei tarvitse tilittää valtiolle työnantajamaksuja eikä veroja palkoista.

Merenkulun ammattijärjestöt ovat väläyttäneet lakkoa painostustoimeksi. Onko tukipaketti lakon kokoinen asia?
– Lipposen hallitus on hakoteillä, jos kuvittelee, etteivät suomalaiset merimiehet taistelisi omista työpaikoistaan. Jos merenkulku pysäytetään, se maksaa päivässä enemmän kuin tukipaketti vuodessa. Olemme päällystöliittojen kanssa yhdessä puineet asiaa ja todenneet, että esiinnymme yhdessä rintamassa. Osin lainsäädännöstä johtuen päällystö vaihtuisi ensimmäisenä, jos laivat liputetaan Ruotsiin.
– Suomalainen ay-liike kokonaisuutena ei voi katsoa sivusta, että maan hallitus täysin oikeistolaisella politiikalla ajaa alas yhtä elinkeinoalaa ja ammattikuntaa. Toimenpiteethän voivat seuraavaksi kohdistua mihin muuhun ryhmään tahansa.
– Ihmettelen, kuinka Paavo Lipponen Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajana antaa omassa hallituksessaan tällaista tapahtua. Ruotsissa tukipaketti ajettiin kasaan nimenomaan vasemmiston voimin ja ainoastaan oikeisto vastusti sitä. Suomessa vasemmisto näyttää taipuvan kokoomuksen edessä. Tämä hallitus on menettänyt täysin luottamuksemme.

Mahdollinen lakko ei siis koskisi vain matkustaja-aluksia, vaan koko merenkulkua?
– Pöydässä ei ole pelkästään tukipaketti matkustaja-aluksille, vaan myös rahtialusten tonnistovero. Jos tonnistoverokin menee mönkään, osa rahtilaivoista liputetaan ulos, ja se on kriittistä Suomelle. Suomi on jo nyt alle huoltovarmuuskynnyksen, jonka on laskettu olevan 60 prosenttia kuljetuksista. Nyt ulkomaankaupasta kulkee vain 40 prosenttia Suomen lipun alla. Jos tästä vielä tingitään, herää kysymys, ajaako hallitus tietoisesti Suomea kriisitilanteissa Naton syliin. Jos huoltovarmuus vielä alenee, olemme saarivaltiona täysin riippuvaisia muiden maiden alusten kuljetuksista.

Onko viimeinen oljenkortenne eduskunnassa?
– Eduskunnalla on tietysti viimeinen sananvalta. Tämä ei ole raha- vaan periaatekysymys. Verokevennyksiä toteutetaan 13 miljardilla markalla ja ulkomaanvelkaa maksetaan viidellä miljardilla. Yksi elinkeino aiotaan ajaa alas sadan miljoonan markan takia ja tehdä tuhansia työttömiä.