Työnantajien vaatimukset ovat kasvaneet. Niinpä moni pienen lapsen vanhempi ei uskalla jäädä kotiin hoitamaan sairasta lastaan saati kieltäytyä ylitöistä pelätessään työpaikan puolesta. Vanhemmuus muuttuu ns. pätkävanhemmuudeksi.

Pienten lasten vanhemmat tekevätkin Suomessa pidempiä työpäiviä kuin muut. Erityisesti pitkiä työpäiviä tekevät pienten lasten isät.

Yhteisen ajan puute näkyy sekä lasten että vanhempien pahoinvointina. Joustoja kaivattaisiin sekä työnantajapuolen ja työntekijäpuolen että äitien ja isien kesken. Mahdollisuuksia joustavuuteen etsii paraikaa kolmikantainen työryhmä. Sen on määrä saada valmiiksi esityksensä lokakuun loppuun mennessä. Työryhmästä sovittiin tulopoliittisen kokonaisratkaisu yhteydessä.

Isät hoitavat vauvojaan

Kansaneläkelaitos on selvittänyt, miten isät hoitavat vauvojaan. Äitiyspakkauksen yhteydessä olleen kyselyn mukaan käytännöllisesti katsoen kaikissa perheissä isä osallistui vauvan hoitoon jollain tavalla. Lähes kaikki isät vaihtoivat vaippoja, 80 prosenttia heistä kylvetti ja 70 prosenttia syötti pienokaistaan. Varsinkin poikavauvat innostivat isiä osallistumaan vauvan hoitoon.

Isillä on nyt mahdollisuus 18 päivän isyysvapaaseen. Mahdollisuutta käyttää 60 prosenttia isistä, mutta kaksi vuotta sitten isyysvapaata pidettiin keskimäärin vain 15 päivää.

Lokakuun alusta lähtien isyysvapaan voi ottaa 1—4 jaksossa. Isyysvapaalta maksetaan isyysrahaa.

Lisäksi isät voivat jäädä hoitamaan lasta vanhempainvapaalle lapsen äidin sijasta. Vanhempainvapaa ei voi olla alle 12 arkipäivää ilman erityistä syytä. Vanhempainvapaan voi pitää kahdessa eri osassa ja siltä maksetaan vanhempainrahaa. Yhteensä vanhempainvapaa saa kestää korkeintaan 158 päivää, jos perheeseen on syntynyt yksi lapsi.

Vaikka isät osallistuivat aktiivisesti vauvan hoitoon, he kuitenkin harvoin jäävät hoitamaan jälkikasvuaan vanhempainvapaalle. Kelan kyselyssä vain kolmessa prosentissa perheistä isä piti yli neljänneksen vanhempainvapaasta.

Työaikaa voi lyhentää

Työn ja perheen yhteensovittaminen on mahdollista jossain määrin jo nyt. Vanhempainvapaan jälkeen alle 3-vuotiasta lasta voi jäädä hoitamaan kotiin hoitovapaalle työsuhteen katkeamatta.

Lain mukaan työntekijällä on oikeus olla hoitovapaalla kahdessa jaksossa, kunhan ne ovat vähintään kuukauden pituisia. Työnantajan kanssa voi sopia useammastakin jaksosta.

Hoitovapaalla oleva vanhempi voi hakea kotihoidon tukea ja kotihoidon kuntalisää, jos kotikunta sellaista jakaa. 1990-luvun lopussa noin puolet alle kolmivuotiaista lapsista hoidettiin kotihoidontuen turvin kotona.

Vanhemmat eivät kuitenkaan voi olla samanaikaisesti hoitovapaalla.

Osittaiselle hoitovapaalle vanhemmat voivat jäädä aina sen vuoden loppuun, jolloin lapsi aloittaa peruskoulun. Alle 3-vuotiaan vanhemmalle maksetaan osittaista hoitorahaa, jos vanhemman keskimääräinen viikkotyöaika jää lapsen hoidon takia enintään 30 tuntiin. Lapsella voi samanaikaisesti olla kunnallinen päivähoitopaikka.

Osittainen hoitovapaa on työajan palkatonta lyhentämistä ja siitä tulee sopia työnantajan kanssa. Vapaata voi saada vain toinen vanhemmista kerrallaan. Osittaista hoitovapaata voi hakea, jos on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ennen hoitovapaalle jäämistä.

Muutokset tuovat haasteita

Pätkätyöt sekä työaikajoustojen myötä yhä tavallisemmiksi käyvät ilta-, yö- ja viikonlopputyöt tuovat entistä enemmän haasteita työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiselle. Toisaalta perhevastuut kasvavat, kun vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hoitoa siirretään perheille. Yhtenä ratkaisuna on ollut etsiä työpaikoilla keinoja, joilla luodaan perheystävällistä ilmapiiriä.