Eläkevakuutusyhtiöiden tuottotavoite neljä prosenttia ei ole toteutunut. Tavoitetta aiotaan laskea 3,5 prosenttiin. Onko se realistinen tavoite, eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen SAK:sta? Kallinen on myös Eläketurvakeskuksen hallituksen jäsen sekä työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmän jäsen.

– Eläkevarat on lain mukaan sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Tämä tarkoittaa, että eläkelaitokset tavoittelevat sijoituksilleen parasta mahdollista tuottoa, mutta eivät saa tehdä sitä liian suurella riskinotolla. Hyvää tuottoa tavoitellaan, koska sen avulla voidaan hillitä eläkemaksujen nousua. Mainittu neljä prosenttia on viime vuosina tehdyissä pitkän aikavälin eläkemaksulaskelmissa käytetty tuotto-oletus, ei tavoite. Aiemmin laskelmissa käytettiin 3,5 prosentin tuotto-oletusta.

Mitä vaikutuksia tuottotavoitteen alentamisella on työeläkesaajalle?

– Työeläkelaitosten sijoitusten tuottoja pitää tarkastella paljon pidemmällä sihdillä kuin vuosi kerrallaan. Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 reaaliset sijoitustuotot olivat ennätyksellisen hyviä, mutta tänä vuonna on kansainvälisen finanssikriisin syvenemisen takia painuttu jopa miinukselle. Tällaiset heilahtelut sijoitusten tuotoissa eivät kuitenkaan vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin.

Alenevatko eläke-edut siksi, että eläkesijoitukset eivät saa markkinoilta vaadittuja tuottotavoitteita?

– Jos sijoitustuotot todella jäisivät vuosikausiksi hyvin alhaisiksi tai jopa negatiivisiksi, työssä olevien työntekijöiden ja heidän työnantajiensa työeläkemaksuja pitäisi korottaa enemmän, jotta alkavatkin eläkkeet pystytään maksamaan luvatun tasoisina. Jos maksujen nostoa ei haluttaisi tehdä, pitäisi puuttua eläketurvan tasoon.

Alkavatko nyt uudet eläkeneuvottelut?

– Työmarkkinajärjestöt ovat Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisusta työurien pidentämiseksi, työeläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi ja riittävän eläketurvan varmistamiseksi. Nämä neuvottelut ovat alkaneet.

Pitäisikö SAK:n mukaan pidentää eläkeikää, nostaa palkansaajien ja työnantajien eläkemaksuja, heikentää eläkekarttumaa vai joudutaanko toteuttamaan kaikki?

– Työeläkemaksuja on välttämätöntä nostaa mahdollisimman nopeassa tahdissa, jotta myös nuoret työntekijät aikanaan saavat nykylain mukaiset eläkkeet. Lisäksi myös kuntien ja valtion työntekijöiden eläkkeiden rahoitus on saatava varmalle pohjalle. Työurien pidentäminen on tärkeää eläketurvan tason takia, mutta eläkeikä on tässä liian kapea näkökulma. Hallitusohjelmassa korostetaan, että työkyvyttömyyden syiden torjuntaan ja ammattitaidon kehittämiseen läpi koko työuran kiinnitetään erityistä huomiota ja että työuria pidennetään alusta, keskeltä ja lopusta.

Koskevatko mahdolliset uudet ratkaisut nykyisen työeläkelain piirissä olevia?

– Kun eläkelakeja on muutettu, lähtökohtana on ollut, että niin parannukset kuin heikennyksetkin koskevat lainmuutoksen jälkeen alkavia eläkkeitä. Muutokset eivät ole koskeneet maksussa olevia eläkkeitä eivätkä ennen muutoksia tienattuja eläkkeen osia.

Milloin uusi eläkelainsäädäntö voisi aikaisintaan tulla voimaan, jos lainsäädännön remontointiin nyt ryhdytään?

– Tähän on mahdoton vastata, koska uusi neuvottelurupeama on vasta alkanut. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa eläkelakiesitysten valmistelusta. Huolellinen lainvalmistelu ei kiireellä onnistu, ja myös eduskunnan päätöksenteolle on oltava riittävästi aikaa.

Leena Seretin