Työnantajille perälauta ei maistu. Työnantajapuoli on esittänyt tämän syksynkin neuvotteluissa siitä luopumista.

– Perälaudasta on syytä pitää kiinni, se tuo ryhtiä neuvotteluihin, sanoo Ilppo Alatalo, Rikosseuraamusvirastossa työskentelevä JHL:läinen ammattiosaston puheenjohtaja.

Alatalon mukaan osa työnantajista ei piittaa tasa-arvonäkökohdista ja silloin perälauta on tarpeellinen.

– On perälaudassa se huono puoli, että joskus siihen turvaudutaan turhankin helposti, eikä edes yritetä neuvotella. Se ei ole työntekijöidenkään etu.

Hankolainen Keijo Larila sanoo, että ilman perälautaa ei yhtäkään sopimusta ainakaan Metalliliitossa enää synny. Sopimukseen ei olisi päästy ilman perälautaa tänäkään syksynä.

– Mielestäni se on itsestäänselvyys. Perälauta estää työnantajan epäoikeudenmukaisen käyttäytymisen. Valitettavasti mielivaltaisesti käyttäytyviä työnantajia on edelleen.

Myös PAMin Päivi Arheniuksen on vaikea kuvitella työehtosopimusta ilman perälautaa.

– Ilman perälautaa voisi käydä niin, että yrityskohtaisissa neuvotteluissa osa porukasta ei saisi minkäänlaisia palkankorotuksia.

Arhenius huomauttaa, että PAMin edustamilla aloilla on suuria eroja ja neuvottelumahdollisuudet eri työpaikoilla vaihtelevat paljon.

– Kaikilla ei esimerkiksi ole luottamusmiestä, joka kävisi paikalliset neuvottelut.

Ammattiosaston puheenjohtajana toimiva Arhenius ymmärtää kyllä sen, että osa korotuspotista voi olla esimerkiksi yrityksen tuloksesta riippuvainen.

Ilkka Nokelainen Paperiliitosta on samoilla linjoilla muiden kanssa.

– Perälautaa tarvitaan ehdottomasti.

Pääluottamusmiehenä toimivan Nokelaisen mukaan paikallinen sopiminen hakee vasta muotoaan. Tällaisessa tilanteessa perälauta suojaa työnantajan mielivallalta.

Pirjo Pajunen