SAK:n jäsentutkimuksen mukaan vuonna 2010 liittojen jäsenistä 73 prosentilla oli työpaikallaan luottamusmies. Alle kymmenen hengen työpaikoilla työskentelevistä jäsenistä alle puolet eli 47 prosenttia ilmoitti, että työpaikalla on luottamusmies. Yli 250 hengen työpaikalla työskentelevistä taas 96 prosenttia ilmoitti, että työpaikalla on luottamusmies.

Suurilla työpaikoilla henkilöstöryhmillä on omat luottamusmiehensä. Valtaosalla työpaikoista todellisuus on toisenlainen.

– Arjen realiteetti on se, että pienillä työpaikoilla ei ole rakenteita, joilla ammattiyhdistysliike pääsee sinne kiinni. Luottamusmiehiä on pienissä yrityksissä valitettavan vähän. Ihmiset ovat aika omillaan, sanoo PAMin yhteiskuntapoliittisen yksikön päällikkö Antti Veirto.

Pk-yritykset työllistävät

Pienten- ja keskisuurten yritysten osuus työllisyydestä on kasvanut 1990-luvun alusta lähtien tasaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman yrittäjyyskatsauksen mukaan uusista työpaikoista 72 prosenttia on syntynyt tällä aikavälillä pk-yrityksiin.

Samaan aikaan suurten yritysten osuus yrityskannasta ja työllisyydestä on laskenut. Vuonna 1993 ne työllistivät yli neljäsosan yksityisen sektorin henkilöstöstä, vuonna 2009 enää viidesosan.

Alle kymmenen hengen yritykset muodostavat 93 prosenttia yrityksistä. Pienet ja keskisuuret eli alle 250 henkilöä työllistävät yritykset muodostavat yhteensä 99,8 prosenttia yrityskannasta.

Kaikkein pienyritysvaltaisimpia aloja ovat koulutusta ja henkilökohtaisia palveluita tuottavat yritykset, kuten parturit, kampaamot ja kauneushoitolat. Kuntien lisääntynyt ostopalvelujen käyttö on synnyttänyt sosiaalipalvelualalle paljon pieniä yrityksiä.

Elinkeinorakenne muuttunut

Yksityinen palvelusektori kasvoi voimakkaasti 1990-luvun laman jälkeen. Samaan aikaan palvelusektorille on kasvun myötä tullut yhä suurempia toimijoita.

– Keskittymistä on tapahtunut kaupan alalla sekä kiinteistöalalla, jossa isot toimijat ostavat pieniä. Kaiken kaikkiaan meidän kenttä on hyvin kaksijakoinen. Alojemme työntekijöistä yli puolet työskentelee alle 50 hengen yrityksissä. Toisaalta esimerkiksi kaupassa yli 500 hengen yritykset työllistävät lähes puolet työllisistä, sanoo Antti Veirto.

Teollisuudessa suuri koko ei ole enää etu tuotannon puolella. Länsimainen teollisuus ei pärjää massatuotannolla hintakilpailussa, vaan pitää erikoistua ja räätälöidä tuotteita. Suuren koon edut tulevat tuotekehittelyn ja markkinoinnin puolelta.

Metalliliiton tutkimuspäällikön Jorma Antilan mukaan suuret yritykset siirtävät toimintojaan alihankintaan. Liiton kannalta se tarkoittaa, että joudutaan huolehtimaan luottamusmiesten ajankäytön riittävyydestä. Sopimusten mukaan pienemmissä yksiköissä työstävapautusaikaa on vähemmän.

Pienille apua liitosta

Pienten työpaikkojen erimielisyysasiat työllistävät PAMin toimitsijoita.

– Suurilla työpaikoilla luottamusmiehet pystyvät yleensä ratkomaan erimielisyydet, sanoo Antti Veirto.

Jorma Antilan mukaan pienistä työpaikoista 30–40 prosenttia on sellaisia, joissa suhteet ovat kohtalaisen hyvät. Yrityskoko vaikuttaa myös paikalliseen sopimiseen. Pienillä työpaikoilla paikalliset palkankorotukset jaetaan usein tasan kaikille. Neuvotteluosapuolille on helpointa olla aiheuttamatta pahaa verta, eikä niissä ole henkilöstöasioihin erikoistuneita ihmisiä työnantajapuolella.

Järjestäytymisestä etua

SAK:n tekemässä Pienten työpaikkojen edunvalvonta 2008 -tutkimuksessa ilmeni, että pienillä työpaikoilla järjestäytyminen on kirjavaa. Työntekijät esimerkiksi yksityisen sosiaalipalvelualan esimerkkitapauksessa kuuluivat lukuisiin eri liittoihin, vaikka samoja työtehtäviä tekivätkin. Alle kymmenen henkilön työpaikalla oli kolmen tai useamman liiton jäseniä. Eräällä työpaikalla oli Uuteen Insinööriliittoon kuuluva "luottamusmies", jonka edustettavat kuuluivat muihin liittoihin kuin hän itse.

Yritysrakenteen muutokset vaikuttavat siihen, miten työelämän oikeudet ja velvollisuudet toteutuvat käytännössä. Työntekijöiden järjestäytyminen on tärkeää, mutta kannattaisiko työnantajapuoltakin patistaa pienten työpaikkojen järjestäytymistalkoisiin? Metalliliiton Jorma Antila toteaa, että on työntekijöiden etu, mitä paremmin työnantajat ovat järjestäytyneet.