Tommi Rönö 44 v. Asuu Kangasalla Rakennusliiton osaston 236 puheenjohtaja Rakennusliiton edustajakokousedustaja ja liittovaltuuston jäsen Ensimmäistä kertaa SAK:n edustajakokouksessa

Tommi Rönö korostaa, että ay-liike on kaikille avoin kansaliike. Foto: Petri Laitinen

- Meidän on otettava omat toimintatapamme tarkasteluun. Tämä on ay-liikkeen näkökulmasta yksi tärkeimmistä kysymyksistä ja aion itse käyttää asiasta puheenvuoron SAK:n edustajakokouksessa.

Rakennusliiton Kangasalan ammattiosastossa numero 236 on noin 550 jäsentä, joista kymmenkunta on virolaisia. Konkreettisesti Rönö peräänkuuluttaa esimerkiksi lisää vironkielistä informaatiota ammattiosastoista liiton verkkosivuille ja työpaikoille. Muita valmiita ehdotuksia hänellä ei ole esittää, mutta hän toivoo, että asiasta keskusteltaisiin liittojen kesken ja pyrittäisiin laatimaan suunnitelmia ja löytämään ratkaisuja yhteistuumin. SAK voisi omaksua tässä asiassa suuremman roolin.

- Eri ammattiliittojen välinen yhteistyö on erittäin tärkeää, Rönö sanoo.

Hän torjuu ajatuksen erillisten paikallisjärjestöjen perustamisesta maahanmuuttajille, koska se voisi mitä ilmeisimmin johtaa siihen, että maahanmuuttajat joutuvat eristyksiin. Sen sijaan hän toivoo, että heille luotaisiin jonkinlainen oma verkosto.

Tommi Rönön mielestä on kuitenkin yleensä ottaen selvä asia, että ay-liike on avoin. Ammattiosastojen kokoukset ovat avoimia kaikille ja toiminnasta tiedotetaan verkossa. Hän ei myöskään ole sitä mieltä, että jäsenten olisi vaikea tulla näihin kokouksiin.

Nuoret mukaan

Vaikka maahanmuuttajien rekrytoinnissa ja aktivoinnissa ay-toimintaan on isoja puutteita, jäsenhankintatyö toimii Rönön mielensä yleensä ottaen kohtuullisen hyvin. Ainakaan hänellä ei ole ollut vaikeuksia saada nuoria liittymään liittoon.

Ei silti haittaisi, jos SAK ottaisi suuremman roolin jäsenhankinnassa. Ay-aktiivit vierailevat Kangasalla oppilaitoksissa ja auttavat opiskelijajäseniä, kun heillä on ongelmia liittyen esimerkiksi armeijaan tai työsopimuksen tekemiseen.

- Olen itsekin tehnyt näitä juttuja, koska SAK:lla ei ole paikallisosastoa, joka voisi hoitaa näitä asioita, sanoo Rönö ja lisää, että SAK voisi myös kasvattaa näkyvyyttään paikallisella tasolla.

- Voisi järjestää vaikka tapahtumia perheille.

Tommi Rönön kokemuksen mukaan vanhat tekevät tilaa uusille ja uudet voivat tuntea itsensä tervetulleiksi.

- Näin ainakin meillä. Mutta kannattaa muistaa olla tyrkyttämättä liikaa.

- Minä haluaisin, että kaikki Kangasalla toimivat SAK:n alaiset ammattiosastot järjestäisivät yhteisiä tapaamisia. Tämä on kuitenkin edelleen suunnitteluasteella, sanoo Rönö ja korostaa, että pitää nykyisellään yhteyksiä vain henkilökohtaisesti tuntemiinsa ay-aktiiveihin.

Hyvänä esimerkkinä paikallisesta yhteistyöstä Rönö mainitsee PAMin neljä vuotta sitten järjestämän saarron ja ostoboikotin K-Supermarket Kesäpäivää vastaan. Yhtenä taustavoimana oli silloin mukana myös Rakennusliiton ammattiosasto 236.

- Me järjestimme PAMille kokoustilat ja haimme banderollimateriaalia. Näin meillä oli tilaisuus vaikuttaa ja auttaa toisiamme. Se oli urani huippu.

Jonny Smeds

Yhteistyö on vahvuus

SAK:n tärkein tuote ei ole työttömyystuki vaan kollektiiviset työehtosopimukset. Näin sanovat Inger Englund, JHL, ja Jesper Sundström, PAU. Heillä on paljon näkemyksiä siitä millainen SAK:n ja liittojen välisen työnjaon pitäisi olla.

Nuorisotoiminta on otettava haltuun, sanoo Inger Englund ja jysäyttää pöytää alleviivatakseen sanojensa painoa.

- Siinä SAK:lle erinomainen tehtävä, saada nuoret mukaan ay-liikkeeseen ammattiliittojen yhteistyötä tiivistämällä, lisää Jesper Sundström.

Inger Englund 54 v. asuu Uusikaarlepyyssä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton, JHL:n edustajiston jäsen JHL:n (entinen KTV) ammattiosaston numero 406 hallituksen jäsen, kassanhoitaja ja jäsenvastaava vuodesta 1978 ensimmäistä kertaa SAK:n edustajakokouksessa	Jesper Sundström 44 v. asuu Kokkolassa Posti- ja logistiikkaunioni PAU:n ruotsinkielisten valtakunnallinen yhteyshenkilö neljä vuotta Kokkolan postin luottamusmiehenä PAU:n Keski-Pohjanmaan osaston hallituksen jäsen ja kassanhoitaja vuodesta 1998 ensimmäistä kertaa SAK:n edustajakokouksessa

Tehtävät eivät lopu tähän. Kaksikko viittaa SAK:n vahvaan asemaan, joka antaa sille mahdollisuuden tarttua asioihin, jotka hoidetaan valtakunnallisella tasolla. Kyse voi olla sosiaalipolitiikasta, samapalkkaisuudesta, eläkkeistä, työttömyyskorvauksista, vanhempainvapaista, työterveyshuollosta tai työsuojelusta. SAK:n on oltava vahtikoirana, jotteivät asiat karkaa käsistä.

Jesper Sundström kertoo aina kokeneensa SAK:n etäiseksi, mutta tultuaan valituksi edustajakokousedustajaksi hän on surffaillut SAK:n nettisivuilla.

- SAK:sta ei ole viime aikoina kovin paljon kuultu. Tässä pitää skarpata, enemmän omia aloitteita, sanoo Sundström, ja Englund nyökkää hyväksyvästi.

Kaksikko korostaa, että SAK:n ruotsinkielistä toimintaa pitää tehostaa, onhan SAK kaksikielinen järjestö. Paikallisjärjestöjen rooli vaatisi kummankin mielestä myös selventämistä.

– Ja tarvitseeko jokainen liitto oman kurssikeskuksensa?

Entä jos keskusjärjestön resurssit hiipuvat?

Sitten pitää keskittää ja delegoida, kuuluu Inger Englundin ja Jesper Sundströmin yksimielinen neuvo.

– SAK:n pitää keskittyä suoriin lainsäädäntötehtäviin ja siirtää muita tehtäviä liitoille.

Ingegerd Ekstrand

Ammatti-identiteetti houkuttelee liittoon

- Esimerkiksi Tanssitaiteilijain Liitossa on paljon jäseniä, joilta puuttuu työyhteisö. Iso osa jäsenistämme on freelancereita tai itsensä työllistäviä tanssijoita. Meillä ei ole isoja työpaikkoja, ja luottamusmiehiä on vähän. Mutta viesti kulkee siitä huolimatta ihmiseltä toiselle, sanoo Outi Kallinen.

Hän toteaa, että Teatteri- ja mediatyöntekijät ry:n eli Temen muodostavat seitsemän pientä liittoa ovat erilaisia keskenään, ja kokonaisuutenakin Teme on erilainen kuin SAK:n suuret liitot.

Outi Kallinen asuu Helsingissä 47 v ensimmäistä kertaa SAK:n edustajakokouksessa Suomen Tanssitaiteilijain Liiton puheenjohtaja huhtikuusta 2010 hallituksen jäsen vuodesta 2005 Temen hallituksen jäsen vuodesta 2008

- Meillä jäseneksi houkuttelee tavanomaisten ay-etujen ohella myös ammatti-identiteetti. Tästä syystä ammatillinen järjestäytymisaste on alalla tosi korkea. Mutta koska pienet Teme-liitot ovat keskenään niin kovin erilaisia, jäsenhankintaa varten ei ole olemassa mitään yhtenäistä systeemiä. Outi Kallisen mielestä sellaista ei oikeastaan tarvitakaan.

- Uusia jäseniä tulee hyvin joka tapauksessa.

- Luottamustehtäviin ei ole tunkua. Meillä on myös aktiivisia nuoria, eikä liitossa ole vastahankaisia vanhuksia.

Temen erityistilanteen vuoksi Outi Kallinen ei näe suurempia syitä yhteistyön tiivistämiseen jäsenhankinnassa. SAK:n osaamista ja resursseja voisi hyödyntää paremmin kuitenkin monessa asiassa.

- Voisimme esimerkiksi tarvita apua koulutuksen ja tapahtumien järjestämisessä. Lisäksi toivomme, että SAK voisi auttaa meitä parantamaan taiteen ja taiteilijoiden asemaa. Tanssi-, teatteri- ja sirkusalan ihmiset ovat hyvin koulutettuja, mutta heidän ansiotasonsa on alhainen silpputyön ja palkkatason vuoksi.

Jonny Smeds

 

Palkkatyöläinen 24.5.2011 nro 3/11