vane.jpg (302 bytes)

Pienleipomot valtaavat markkinoita

Innovaatioista potkua paperiteollisuuteen

  Suomalaisten ruokaympyrään on aina kuulunut vilja. Nyt trendikkäät vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat lyöneet läpi ja leipää syödään yhä vähemmän.

Vantaan Fazer leipomon pääluottamusmies Anne Wassholm arvioi, että leipureille on tarjolla töitä tulevaisuudessakin. Työpaikkojen koko ja tuotantotavat sen sijaan muuttuvat.

Anne Wassholm ei usko, että leipomot pystyvät kehittämään uusia kannattavia vientituotteita tulevaisuudessa. Foto: Tuulikki Holopainen
Anne Wassholm ei usko, että leipomot
pystyvät kehittämään uusia kannattavia vientituotteita tulevaisuudessa.
Foto: Tuulikki Holopainen
Anne Wassholm
  • 36 vuotta
  • Asuu Vantaalla
  • Osallistuu edustajakokoukseen ensimmäistä kertaa
  • Vantaan Fazer Leipomot Oy:n pääluottamusmies vuodesta 2008
  • Fazerilan elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtaja vuodesta 2003

- Kuluttajat arvostavat yhä enemmän luomua, lisäaineetonta ja lähellä valmistettua ruokaa. Tästä seurauksena pienillä leipomoilla on mahdollisuus pärjätä kilpailussa entistä paremmin, Wassholm sanoo.

Alaa hallitsevat suuryritykset pyrkivät vahvistamaan markkina-asemaansa perustamalla pieniä leipomoita kauppakeskuksiin ja ruokakauppoihin. Vastapaistetun leivän tuoksu herättää mielikuvia tuoreudesta, mutta todellinen kilpailuetu on muualla.

- Leipomotuotteiden teollinen tuotanto pitää pintansa niin kauan, kun kauppojen keskusliikkeet haluavat edullisia ja hyvin säilyviä tuotteita, joita pystytään toimittamaan kaikkialle Suomeen. Tässä kilpailussa pienleipomot häviävät.

Pelko työvoimapulasta

Wassholm kertoo, että tuoreuden ja paikallisten makutottumusten vuoksi tuotteita valmistetaan jatkossakin kotimaassa.

Pelkona on, että teollisten leipomoiden työntekijöistä tulee vielä pula.

- Teollisuustyö ei kiinnosta nuoria, eikä suurten leipomoiden pitkälle koneistettu työ ole sitä, mihin leipuriopiskelijat koulutetaan.

Samaan aikaan käsin tekeminen ja kondiittorin taitojen arvostus kasvaa.

- Monet ravintolatkin palkkaavat nykyään omia leipureita, Wassholm kuvailee alan muutosta.

Päivi Pajula

jutun alkuun

Innovaatioista potkua paperiteollisuuteen

Paperin alhainen kysyntä on pakottanut monet tehtaat sulkemaan ovensa viime vuosina. Hanskoja ei kannata silti heittää tiskiin, sanoo pituusleikkurin hoitaja Vesa Suvanto.

- Uskon, että kymmenen vuoden päästä paperiteollisuudessa on enemmän työpaikkoja kuin nyt ja pitkälle jalostettujen ympäristöystävällisten tuotteiden vienti luistaa.

Vesa Suvanto toivoo, että paperiala houkuttelisi nuoria osaajia tulevinakin vuosikymmeninä. Foto: Esa Melametsä
Vesa Suvanto toivoo, että paperiala houkuttelisi nuoria osaajia tulevinakin vuosikymmeninä. Foto: Esa Melametsä
Vesa Suvanto
  • 44-vuotias
  • Asuu Pietarsaaressa
  • Osallistuu ensimmäistä kertaa edustajakokoukseen
  • Walki Group Oy:n työntekijöiden varapääluottamusmies
  • Ammattiosaston tehtävissä jo 10 vuotta, tällä hetkellä paperin ammattiosasto 52:n puheenjohtaja

Suvanto vakuuttaa, että paperi säilyttää asemansa merkittävänä vientituotteena, sillä innovaatioihin ja tuotekehitykseen panostetaan yhä enemmän. Suomi voi olla tulevaisuudessa puujalosteiden edelläkävijä, mutta tämän eteen pitää tehdä kovasti töitä.

- Innovaatioita syntyy, kun kehitämme tuotteita, joita asiakkaat eivät välttämättä edes tiedä vielä tarvitsevansa. Esimerkiksi älypapereiden tuotanto on varmasti jo pitkällä kymmenen vuoden kuluttua.

Pitkälle jalostetut tuotteet ovat paperiteollisuuden menestyksen edellytys. Siitä huolimatta perustuotteiden valmistus on edelleen tärkeää. Hienopaperi ja pakkausmateriaalit tuovat myös tulevaisuudessa ison osan kassavirrasta.

Suvanto muistuttaa, että paperiteollisuuden kilpailukyky heikkenee, jos ei edullista sähköä ole saatavilla. Infrastruktuurin merkitystäkään ei voi vähätellä.

- Tulevan hallituksen on lohkaistava budjetista rahat meriväylien sekä tie- ja rataverkoston kunnostamiseen. Ilman toimivia teitä on vaikeaa viedä maailmalle yhtään mitään.

Kilpailu raaka-aineesta ratkaisee

Harkituilla poliittisilla päätöksillä voidaan vahvistaa paperiteollisuuden asemaa. Suvantoa harmittaa, että hallitus teki vuosi sitten päätöksen puun energiakäytön lisäämisestä.

- Kun metsistä poltetaan kannot ja risut, maaperä köyhtyy, Suvanto selittää.

Uusiutuvaa energiaa pitää tuottaa tulevaisuudessa niin, että se turvaa puuraaka-aineen riittävyyden jalostuskäyttöön.

Raaka-aineen saatavuuteen vaikuttaa myös pirstaloitunut metsien omistus.

- Suurin osa puusta ostetaan nykyään kaupunkilaisilta. Jotta paperiteollisuudella on mitä jalostaa, pitää keksiä keinot, miten puun saanti helpottuisi.

Päivi Pajula

 

Palkkatyöläinen 24.5.2011 nro 3/11

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

harpalk.gif (881 bytes)