Annetaan Mikko Pukkisen vastata itse.
Minulle ei ole annettu tehtäväksi ajaa julkisten palveluiden
yksityistämistä. Yhteiskuntaa ja palvelutuotantoa kehitetään verovaroin, jotka saadaan
aikaan yritysten toiminnan tuloksena. Ei ole olemassa mitään vastakkainasettelua
julkisetyksityiset palvelut. Hyvinvointipalvelut on tuotettava harkiten
tehokkaimmalla ja parhaalla mahdollisella tavalla, Pukkinen sanoo.
Paras ja tehokas tapa saattaa joissain tapauksissa hänen mielestään olla kunnallinen
palvelutuotanto. Kokemukset Seinäjoen ja Turun kaupunginjohtajien pesteillä osoittivat,
että se mikä sopii johonkin kuntaan, ei sovi toiseen.
Siitä Pukkinen on kuitenkin kokemuksensa mukaan tullut vakuuttuneeksi, että
kuntasektori haaskaa aivan liian paljon rahaa rakenteisiin ja hallinnointiin.
Jos asiakaspalveluun käytetään 40 prosenttia varoista ja loput
hallinnointiin, pieleen mennään. Rahat pitäisi käyttää asiakaspinnassa, ja
ihmisillä on veromaksajina täysi oikeus vaatia, että palvelut toimivat.
Olen kannattanut lämpimästi kuntaliitoksia. Suomen kokoiseen maahan sata
kuntaa on aivan riittävän paljon ellei liikaakin. Rahaa vapautuisi byrokratiasta
palveluihin, Pukkinen sanoo.
Kolmikantaa ilman palkkavaltaa
Pukkinen taitaa EK:n tupoliturgian, vaikka on ollut pestissään vasta pari kuukautta.
Tupot kuuluivat sääntelytalouden aikakauteen, Pukkinen toteaa.
Niinkö? Eikö 1990-luvulla lama-Suomi pelastettu työmarkkinasopimuksien tuomalla
maltilla ja rauhalla? Maistuuko taantuman aikana lakot ja levottomuus työmarkkinoilla?
Entä miten käy palveluelinkeinojen, jos ostovoima putoaa EK:n paaluttaman
palkka-ankkurin vuoksi? Toimittajalla taitaa olla liikaa kysymyksiä.
Jos inflaatiovauhti otetaan palkankorotuksissa huomioon, syntyy lumipalloefekti:
palkat ja hinnat nousevat kilpaa. Ostovoima pitää toki ottaa huomioon, mutta ostovoima
turvataan tuloveroverotusta keventäen, Pukkinen sanoo.
Hänen mielestään palkkojen tulee määräytyä kunkin alan tai yrityksen maksukyvyn
mukaan.
Eikö ole ristiriitaista, että EK paaluttaa palkkojen korotustason samaan aikaan, kun
palkoista pitäisi sopia alan ja yritysten palkanmaksukyvyn mukaan?
EK ei puutu siihen, mitä yritykset yleiskorotuksen jälkeen maksavat, Pukkinen
sanoo.
Konsensus- eli kolmikantamieheksi Pukkinen julistautuu. Konsensusvoimaa hän on
tarvinnut aiemmissa tehtävissään kaupunginjohtajana ja on sitä mieltä, että
kolmikantayhteistyö työmarkkina-asioissa on edelleen tarpeen.
Kolmikantayhteistyö erinäisissä asioissa on tarpeen jo yksistään siitä
syystä, että Suomi on sitoutunut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n
määrittelemään yhteistyöpolitiikkaan työelämässä. Tilaa kolmikannalle on, vaikka
siellä ei sovittaisikaan palkoista ja veroista, Pukkinen sanoo.
Harmaa talous kuriin
Viime aikoina kansalaisia on hämmentänyt tieto, että niinkin vaarallisella alalla
kuin ydinvoimalan rakennustyömaalla huseeraa yrityksiä, joista pääurakoitsija ei
tiedä mitään. Pukkinen sanoo, että EK:ssa on valmisteillä ohjelma harmaan talouden
suitsimiseksi, mutta mihinkään yksityiskohtiin hän ei vielä halua puuttua.
Tilaajavastuulain tiukentaminen, kanneoikeus?
EK tulee ulos omine esityksineen vielä tämän vuoden puolella, Pukkinen sanoo
ja myöntää kyllä, että harmaan talouden kitkentä on yhteistyötä työnantajien,
palkansaajajärjestöjen ja viranomaisten kesken.
Sama koskee työurien pidentämistä. Niistäkin EK esittelee ajatuksiaan ennen joulua,
eikä Pukkinen halua hiiskua niistä vielä mitään.
Tangoa pianolla
Kaikki herrat tuntuvat harrastavan golfia ja metsästystä, mutta harva pianonsoittoa.
Mikko Pukkinen harrastaa näitä kaikkia. Hän joutui aikoinaan Seinäjoen
kaupunginjohtajana tangomarkkinoiden hallitukseen.
Entä miten sujuu tango parketilla?
Pelkäsin aina Seinäjoella, että minun pitää esittää julkisesti tangoa.
Tanssin kyllä muun kansan keskellä tangoakin, mutta en tohtisi astua estradille
näyttämään taitojani. Sen sijaan soittelen kyllä tangoja pianolla, Mikko Pukkinen
sanoo ja kertoo silmäilleensä myös tv:n tanssikisoja, mutta ei hurraa minkään parin
puolesta.
Leena Seretin
kuvat Tuulikki Holopainen