Parhaimmat työnantajat ymmärtävät, että ammattitaidon ylläpitäminen ja sen kehittäminen vaatii läpi työuran jatkuvaa koulutusta. Aikanaan ammattikoulussa saadut tiedot ja taidot ovat vanhentuneet jo vuosia sitten, mutta silti moni työnantaja ei kanna vastuuta työntekijöiden ammattitaidon kartuttamisesta. Usein ammattitaidon kartuttaminen on jätetty yksin työntekijän harteille.

Moni uusia taitoja ja tietoja työssään tarvitseva toivoisi työnantajalta koulutusta, opastusta tai edes sitä, että voisi käyttää työaikaa uusien taitojen opiskeluun ja tietojen hankintaan. SAK onkin ehdottanut, että työehtosopimuksissa voitaisiin sopia vuosittaisesta oikeudesta parantaa ammattitaitoa työaikana.

Suomessa ollaan ylpeitä hyvästä koulutusjärjestelmästä ja Pisa-tuloksista. Kuitenkin työelämässä olevien koulutuksessa on vielä paljon puutteita eikä koulutus kohdennu tasaisesti. Kolme neljästä SAK:laisesta ei ole osallistunut päivääkään työnantajan kustantamaan koulutukseen ja alle viikon koulutukseen on päässyt viidennes.

Yhteiskunnallisesti pidetään tärkeänä, että nuoret kouluttautuvat ammattiin. Kuitenkin meillä on työmarkkinoilla yli 400 000 työikäistä, joilta puuttuu ammattitutkinto. Ammattitutkinto on tärkeä, mutta jatkossa on vähintään yhtä tärkeää se, että työn vaatimaa ammattitaitoa pidetään yllä. Jatkuva ammattitaidon päivittäminen on tärkeää, sillä hyvin koulutettu työvoima takaa myös laadukkaat tuotteet ja palvelut.