Sähköliitossa epäilyt heräsivät muun muassa siksi, että saksalaisyhtiö voitti urakan yli kolmanneksen pienemmillä henkilöstökuluilla kuin urakkakilpailun hävinneet suomalaisyritykset.

Ammattiliitot törmäävät edellä kuvatun kaltaisiin tilanteisiin yhä useammin ja yhä useammilla aloilla. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tuoreessa tutkimuksessa puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi oman alansa harmaan talouden lisääntyneen ainakin jonkin verran kuluneen 5 vuoden aikana. Yritykset edustivat talonrakennusta, majoitus- ja ravitsemisalaa ja kuljetusalaa. Viranomaisista kolme neljäsosaa arvioi harmaan talouden kasvaneen viime vuosina.

SAK:ssa on jo pitkään seurattu huolestuneena tietoja harmaan talouden ja sen aiheuttamien lieveilmiöiden lisääntymisestä. Harmaaseen talouteen liittyy lähes systemaattisesti työvoiman väärinkäyttöä kuten alipalkkausta ja muiden työehtojen noudattamatta jättämistä.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ehdottaa, että harmaan talouden torjuntaan tähtäävää ohjelmaa ryhdyttäisiin valmistelemaan kolmikantaisessa työryhmässä. SAK haluaa, että harmaan talouden torjuntaohjelma kirjataan myös seuraavaan hallitusohjelmaan.

Ulkomaiset yritykset etulyöntiasemassa

Suomessa toimii erityisesti rakennus-, metalli- ja siivousalojen aliurakointi- ja alihankintatehtävissä satoja ulkomaisia yrityksiä, joilla ei ole ainakaan muodollisesti Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja jotka eivät siten maksa veroja Suomeen eivätkä peri niitä myöskään työntekijöiltään. Nämä yritykset työllistävät kymmeniä tuhansia palkansaajia, joiden tulot käytännössä jäävät Suomen verotuksen ulkopuolelle.

Ammattiliittoihin on kantautunut tietoja suomalaisyrityksistä, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa toimintansa, koska ne eivät pysty kilpailemaan hintoja polkevien ulkomaisten yritysten kanssa.

– Ongelman ydin on se, että Suomen viranomaisilla ei tällä hetkellä ole todellisia mahdollisuuksia valvoa, noudattavatko täällä ilman kiinteää toimipaikkaa toimivat ulkomaiset yritykset velvollisuuksiaan. Monissa tapauksissa ne eivät maksa verojaan ja niiden työntekijät ovat alipalkattuja. Myös pakkotyön tunnusmerkistö saattaa täyttyä, sanoo SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen.

SAK:n mielestä ulkomainen ja kotimainen yritystoiminta on saatava keskenään tasavertaiseen asemaan, sillä tällä hetkellä kilpailutilanne on suomalaisyrityksille kohtuuton

Tilanne muuttuisi tasa-arvoisemmaksi, jos ulkomaisilta aliurakointia ja alihankintaa harjoittavilta yrityksiltä vaadittaisiin kiinteää toimipaikkaa jo esimerkiksi kahden kuukauden toiminnan jälkeen. Nykyisin verosopimuksissa edellytetään kiinteää toimipaikkaa vasta, jos yrityksen toiminta jatkuu Suomessa yli 6 kuukautta. Tätä säännöstä kierretään perustamalla toimintaa jatkamaan uusi yritys entisen tilalle puolen vuoden välein. SAK esittää, että viranomaisten pitää puuttua tilanteisiin, joissa yrityksen entistä toimintaa jatketaan perustamalla uusi yritys.

Runsaasti aliurakointia käyttäville aloille pitäisi myös säätää velvollisuus ilmoittaa veroviranomaisille käyttämänsä aliurakoitsijat ja palkansaajat sekä näille maksetut suoritukset neljännesvuosittain. Näin laiminlyönteihin voitaisiin puuttua nykyistä nopeammin.

Pääurakoitsija vastuuseen koko ketjusta

SAK on jo pitkään vaatinut tilaajavastuulain uudistamista niin, että viimekätinen vastuu koko alihankintaketjun palkkojen, verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen laiminlyönneistä olisi työn tilaajalla. SAK:n vaatimus sai pontta, kun työsuojeluviranomaisten Olkiluodon ydinvoimalatyömaalle tekemässä tarkastuksessa paljastui useita alihankintaa tekeviä yrityksiä, joista pääurakoitsijalla ei näyttänyt olevan tietoa. Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula ja työministeri Anni Sinnemäki ovat ilmoittaneet selvittävänsä, millaisia muutoksia lakiin mahdollisesti tarvitaan.

SAK lisäisi tilaajavastuulain edellyttämiin selvityksiin tiedon siitä, paljonko veroja ja eläke- ja tapaturmavakuutusmaksuja on tosiasiassa maksettu tai selvityksen mahdollisesta maksusuunnitelmasta. Uusien ja ulkomaille rekisteröityjen yritysten osalta tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset olisi vaadittava uudestaan 3 kuukauden kuluttua työn aloittamisesta.

SAK perää riittäviä resursseja viranomaisvalvontaan ja viranomaisten tiiviimpää yhteistyötä. Lisäksi tarvitaan suoraa, työpaikoilla tapahtuvaa valvontaa. Harmaan talouden torjuntaan tähtäävistä toimista voidaan sopia myös työehtosopimuksissa, kuten monilla aloilla on jo tehtykin.

Pirjo Pajunen
foto Paavo Holi

:n vaatimuksia

• Suomessa aliurakointia tarjoavat ulkomaiset yritykset on saatava samalle viivalle suomalaisten yritysten kanssa ja suomalaisen verotuksen piiriin. Tämä edellyttää mm. lakimuutoksia ja muutoksia verosopimuksiin.
• Tilaajavastuulaki on uudistettava: Laiminlyöntimaksuja on korotettava, selvitysten hankkimisvelvollisuutta laajennettava ja työn tilaaja asetettava vastuuseen koko alihankintaketjusta.
• Ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus, jolloin ne voivat ajaa kannetta tuomioistuimessa työntekijän puolesta ilman tämän valtuutusta.
• Työsyrjintää koskevia rangaistuksia on kovennettava tai törkeimpiä tekoja on rangaistava ihmiskauppana.
• Pääomatulojen verovalvontaa on tehostettava mm. lakimuutoksin ja perustamalla verohallintoon kansainväliseen verovalvontaan keskittynyt yksikkö. Nykyinen arvopaperiomistuksen nimettömyys mahdollistaa verojen kiertämisen.