Rehn sai tehtäväänsä EU:n talouskomissaarina enemmän kuin lentävän lähdön helmikuussa. Kreikan kansantalous horjui kuilun partaalla ja uhkasi vetää mukaansa koko euroalueen. Kriisi kärjistyi huhti-toukokuussa ja pakotti komission kasaamaan nopeasti rahoituspaketin, jolla estettiin paitsi Kreikan talouden syöksyminen konkurssiin myös uhka euroalueen hajoamisesta.

Rehn sanoo, että aika harva olisi viime keväänä ollut valmis lyömään vetoa sen puolesta, että EU kykenee rauhoittamaan tilanteen rahoitusmarkkinoilla kesään mennessä. Näin kuitenkin kävi, eikä komissaarikaan menettänyt missään vaiheessa uskoaan.

– Oli pakko luottaa siihen, että tarvittavat päätökset saadaan tehtyä. Olen kohtuullisen tyytyväinen tehtyihin päätöksiin.

Rehn kuitenkin korostaa, että selvillä vesillä ei vielä olla, ja on oltava valppaana ja valmiina reagoimaan tarvittaessa nopeastikin.

Julkisuuteen on pulpahdellut spekulaatioita euroalueen hajoamisesta lähivuosina. Näin siitä huolimatta, että euro on vahvistunut ja euroalueen pankeille tehdyt stressitestit osoittivat valtaosan pankeista olevan hyvässä kunnossa.

– Angloamerikkalaisilla rahoituslaitoksilla on ehkä ollut motiiveja horjuttaa euroalueen yhtenäisyyttä, mistä hyökkäykset euroa kohtaan kielivät, Rehn muotoilee ja vakuuttaa, että euro kyllä kestää.

Kreikassa on toimittu päättäväisesti

Rehn sanoo napakasti, että Kreikan ja kreikkalaisten pilkkaaminen olisi syytä lopettaa. Maan hallitus on ryhtynyt päättäväisesti laittamaan julkista taloutta kuntoon. Muun muassa eläkeikää nostetaan reippaasti.

– Mielipidetiedustelujen mukaan enemmistö kreikkalaisista tukee hallituksen päätöksiä, Rehn huomauttaa.

Kreikan lisäksi euroalueen ongelmatalouksia ovat Italia, Espanja, Portugali ja Irlanti. Niissäkin on ryhdytty toimiin julkisen talouden epätasapainon korjaamiseksi.

Euroopan talouden tilaa Rehn kuvailee kaksijakoiseksi. Talous on kääntynyt kasvuun ja työttömyyden kasvu on taittunut mutta rahoitusmarkkinat ovat edelleen käymistilassa. Elpyvien talouksien kärjessä on Saksa. Myös Suomi on kärkijoukossa.

Rehnin mukaan nyt on ensiarvoisen tärkeää varmistaa kasvun jatkuminen ja työllisyyden koheneminen. Tähän ei kuitenkaan ole yhtä, kaikille sopivaa reseptiä.

– EU-maat ovat erilaisia ja niiden tilanne poikkeaa toisistaan. Siksi tarvitaan maakohtaisesti räätälöityjä toimia.

Esimerkiksi se, kuinka pitkään elvyttävää talouspolitiikkaa jatketaan, vaihtelee maittain. Osassa EU-maista julkisen talouden epätasapaino on niin massiivinen, että leikkauksia on ollut pakko tehdä jo tänä vuonna eikä elvytykseen ole ollut varaa.

– Suomessa on elvytetty onnistuneesti mutta ensi vuonna on aika kiristää talouspolitiikkaa. Se voidaan tehdä hallitusti, mihinkään paniikkiratkaisuihin ei ole tarvetta, Rehn sanoo.

Budjetit ruotuun ilman kyttäystä

Rehn sanoo talous- ja rahaliiton ongelmana olleen sen, että rahaliitto on ollut vahva mutta talousliitto selvästi heikompi. Monissa euromaissa on harjoitettu leväperäistä talouspolitiikkaa eikä yhteisesti päätetyistä säännöistä ole välitetty.

Komissio haluaa sovittaa tiukemmin yhteen EU-maiden talouspolitiikkaa ja ottaa käyttöön ennaltaehkäiseviä toimia, joilla Kreikan kriisin kaltaiset tilanteet voidaan välttää. Yhdessä maassa toteutettu löysä talouspolitiikka ei saa vaarantaa muiden menestystä.

Komissio esittää, että euromaiden on yhdessä voitava ennakkoon arvioida kunkin jäsenmaan budjetin yleislinjauksia ja sitä, sopiiko se yhteen euroalueen yhteisen talouspolitiikan kanssa. Esitys on aiheuttanut napinaa jäsenmaiden parlamenteissa. Sen on katsottu uhkaavan kansallista päätösvaltaa budjetista.

– Siitä ei ole kyse. Komission ei ole tarkoitus syynätä yksittäisiä menoeriä vaan tarkastella tulo- ja menoarvion päälinjoja ja sitä onko budjetti tasapainossa.

Rehnin mukaan kyse on oikeastaan siitä, että jäsenmaat ryhtyvät toteuttamaan päätöksiä, joita ovat itse olleet tekemässä.

– On vain kohtuullista, että itse tehdyistä päätöksistä pidetään kiinni.

Työuriin saatava lisää pituutta

Suomen pulmana on Euroopan nopeimmin ikääntyvä väestö. Rehn sanoo, että työurien pidentäminen on Suomessa välttämätöntä. Ratkaisut on tehtävä viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa.

– Työurien pidentäminen ei onnistu vain eläkeikärajojen muutoksilla vaan tarvitaan myös monia työssä jaksamista edistäviä toimenpiteitä.

Rehn toivoo, että asiaa puidaan Suomessa kolmikantaisesti ja uudistuksia kyetään tekemään ennen kuin ollaan selkä seinää vasten.

Eläkeiän nosto on ajankohtainen kysymys monissa EU-maissa. Rehn painottaa, että se on osa kokonaisuutta, jolla Euroopan kilpailukykyä parannetaan. Komissio avasi omalta osaltaan aiheesta keskustelun julkaisemalla heinäkuussa eläkepolitiikan vihreän kirjan.

– Julkisen talouden tasapainottaminen ei yksin riitä vaan kasvupolitiikka on vahvistettava ja tuottavuutta parannettava. Tarvitaan myös rakenteellisia uudistuksia.

EU-2020 -ohjelma pureutuu juuri näihin kysymyksiin. Rehn määrittelee sen unionin hallitusohjelmaksi, jossa keskeistä on kestävän kasvun ja työllisyyden edistäminen.

– Tarvitaan yhteisiä toimia ja lisäksi jokaisen jäsenmaan omia toimenpiteitä. Jäsenmaat ovat erilaisia, joten toimenpiteetkin vaihtelevat maittain, Olli Rehn toteaa.

Pirjo Pajunen
Bryssel
kuvat Juha Roininen