– Se on elämää, hän toteaa ja katsoo, että oli lottovoitto päästä takaisin työhön.

– Toinen rintani kipeytyi ja minulla oli heti takaraivossa, että tämä on nyt sitä, Jokinen sanoo.

Paluu työhön ei ollut fyysisesti helppoa. Voimat olivat vähissä rankkojen sytostaatti- ja sädehoitojen jälkeen.

– Töihin palasin helmikuussa 2009. Se oli ihanaa, vaikka aluksi pelotti, että miten jaksan.

Hän muistaa ensimmäisen työpäivän, vastaanotto oli niin hyvä. Silti päivän päätteeksi hän oli ihan poikki.

– Työkaverit ottivat tosi ihanasti vastaan ja sanoivat, että jos missään tarvitset apua, he auttavat.

Jokinen oli sairastuessaan työssä Liedon S-Marketissa. Myös asiakkaat ottivat yhtä lailla lämpimästi vastaan.

– Tuli halauksia ja rutistuksia.

Joustoa ja apua

– Olin ennen sairastumistani hedelmä- ja vihannesosaston vastaava. Kun tulin takaisin, pääsin kassalle, ettei heti tarvinnut ruveta repimään itseään.

Työtehtävää muutettiin sen mukaan, mikä fyysisesti onnistui parhaiten.

– Pariin kertaan jouduin uudelleen sairauslomalle, kun toinen käsi ja rinta kipeytyivät.

Pääluottamusmies Sari Majuri kertoi mahdollisuudesta osasairaspäivärahaan.

– Sitä en kuitenkaan halunnut.

– Työkavereiden kanssa asioita itkettiin ja naurettiin. Se oli iso voimavara. Olen sairauden suhteen ollut avoin ja sillä olen selvinnyt.

Pitkä tauko lääkkeenä

Ravintolatyöntekijä Timo Juntuselle syy pitkään poissaoloon töistä oli ammattitautiepäily. Hän oli poissa omasta työstään yli kahdeksan kuukautta. Syynä oli kuluma ja lihasrepeämä sekä rasitusvamma olkapäässä.

– Kolme kuukautta olin kevennetyssä ravintola-alan työssä, puoli vuotta oli taukoa työstä kokonaan. Sitten olin Sokos Wiklundilla "huippukosmetiikkamyyjänä" muutaman viikon, hän nauraa.

Ison konsernin sisällä työn vaihto oli mahdollista. Lopputuloksena pitkä tauko merkitsi sitä, että kroppa oli toipunut ja oli mahdollista palata uudelleen ravintola-alan työhön, Juntunen kertoo tyytyväisenä.

Perehdytyksellä merkitystä

Pääluottamusmies Sari Majuri painottaa, että työntekijän perehdyttämiseen pitkän poissaolon jälkeen pitää panostaa. Sitä tarvitaan niin omiin tehtäviin paluussa, kuin vaiheisiin, joissa siirrytään työtehtävästä toiseen.

– Monilla on harhaluulo, että kaupan alan työ on kevyttä.

Työ on kuitenkin hektistä. Työhön paluu ei välttämättä ole helppoa, minkä huomaa jo kesäloman jälkeen.

– Työntekijä odottaa ehkä itsekin työnantajan vaativan tiettyjä asioita, mikä luo henkisiä paineita. Pitkä sairauspoissaolo lisää muitakin paineita.

– Voi olla pelkoa siitä, saako vanhan työnsä takaisin. Ei uskalla ottaa kevennettyä työtä, kun pelkää, että joutuu jäämään siihen. Tässä avoimuus olisi tärkeää.

Majurin mukaan osasairauspäiväraha on hyvä vaihtoehto.

– Kun on pitkään ollut poissa, voi luulla, että jaksaa kahdeksan tunnin työpäiviä, mutta onkin hetken päästä ihan poikki. Olisi hyvä ettei tulisi takaiskuja. Pääluottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta voi kysyä neuvoja, jos ei itse tiedä.

Yhteydenpito tärkeää

Henkilöstöjohtaja Marja Kyllönen Turun Osuuskaupasta kertoo, että S-ryhmässä on otettu käyttöön varhaisen tuen malli. Esimiehiä on ohjeistettu pitkissä poissaoloissa olemaan yhteydessä työntekijään ja informoimaan muutoksista. Kun töihin tullaan takaisin, esimies varmistaa ensimmäiset työtehtävät ja on mukana ensimmäisenä työpäivänä.

– Esimies pitää yhteyttä myös sairausloman aikana, mutta hienotunteisesti, Kyllönen korostaa.

Työntekijästä riippuu haluaako hän olla yhteydessä työpaikkaan poissaolon aikana. Yhteydenpidolla pyritään välittämään työntekijälle tunnetta siitä, että hän on edelleen osa työyhteisöä.

– Toisilta esimiehiltä yhteydenpitäminen sujuu paremmin kuin toisilta. Kyse on priorisoinnista ja arvostuksesta.

Sari Majuri arvelee, että varhaisen tuen malli on alentanut kynnystä esimiehen ja alaisen

välillä ottaa vaikeita ja arkaluontoisia asioita esille.

Malttia ja harkintaa

Työterveyshuollon erikoislääkäri Jouko Heikkilä Mehiläinen Työterveydestä kertoo, että työterveyslääkäri joutuu usein ratkomaan sitä, millä ehdoilla työhön paluu sujuu.

– Joku voi palata töihin, olla siellä puolitoista päivää ja huomata, ettei hommasta tule mitään. Tätä täytyy välttää.

Mehiläisen työkuntoon -ratkaisumalleja on kolme. Yksi niistä on korvaava työ, jossa esimerkiksi olkapääleikkausta odottava potilas voi tehdä työtä, joka tapahtuu hartialinjan alapuolella. Osasairauspäiväraha sopii silloin, jos epäillään työntekijän jaksamista. Kolmas ratkaisu on työn ja työolosuhteiden muuttaminen. Jokaisessa mallissa pidetään "kolmikantaneuvottelut", joissa on omat pelisääntönsä. Keskustelussa nousee esiin työn rajoite, mutta ei diagnoosia.

– Sairausloma ei aina nopeuta toimintakyvyn palautumista vaan voi usein jopa pitkittää oireita.

Kiinnostava on myös Heikkilän tieto siitä, että kun lyhyet sairauslomat ovat omalla ilmoituksella, niiden määrä jää pienemmäksi.

– Jos lääkäri kirjoittaa sen kolme päivää, ollaan pois kolme päivää. Omalla ilmoituksella töihin voidaan mennä jo parin päivän päästä.

– Kun ennen yritettiin sairaslomalle pääsyn kynnystä nostaa, nyt on työhön paluun kynnystä tehty matalammaksi, Jouko Heikkilä summaa.

Sini Silván
kuvat Robert Seger

Yksi esimerkki on JHL:n jäsen, joka kymmenen työvuoden jälkeen jäi työnantajan suostumuksella opintovapaalle. Hän muun muassa jätti parikymmentä pitämätöntä lomapäivää saldoonsa.

– Kun tulin takaisin, vastaus oli, että "mitä helvettiä sinä tulet tänne, ei täällä enää ole mitään työtä", hän kertoo. Asiaa on nyt selvitelty helmikuun alusta asti.

– En todellakaan aio antaa periksi koska en ole väärässä enkä halua luopua kokopäivätyöstä. Asia ei ole loppuun käsitelty.

Vielä hankalampia ovat tapaukset, jossa työntekijä on palaamassa työhön pitkän sairausloman jälkeen. Kun sairaudesta alkaa olla niskaote, olisi jaksettava aloittaa taistelu työnantajan kanssa. Irtisanomisen syy on etsitty vaikka siitä, että sairausloman eri tukijaksojen väliin on jäänyt väli. Työnantaja haluaa käyttää irtisanomisen perusteena sitä, että "työntekijä on seitsemän päivää ollut ilmoittamatta poissa työstä" – kaksi vuotta sitten. Tätäkin tapausta puidaan edelleen.