Viron euroon siirtymisellä on vaikutuksensa Suomen ja etelänaapurin väliseen kilpailukykyyn. Johtaja Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitokselta arvioi, että jäsenyys johtaa hintojen ja palkkojen parempaan läpinäkyvyyteen Suomen ja Viron välillä ja lisää kaikenlaista liikkuvuutta maiden välillä.

– Seurauksena on Suomen ja Viron talouksien entistä tiiviimpi integroituminen ja hinta- ja palkkatason asteittainen samankaltaistuminen. Muutos kiristää kilpailua jonkin verran molemmissa maissa. Koska Suomi on paljon suurempi talous, sopeutumispaineet ovat Virossa paljon suuremmat.

– Toisin sanoen kilpailu Viron markkinoilla kiristyy ja virolaisten hintakilpailukyky todennäköisesti heikkenee. Kilpailu kiristyy myös jonkin verran Suomessa muun muassa rakennus- ja kiinteistöaloilla. Kuluttajat hyötyvät muutoksesta Suomessa. Virossa muutos voi johtaa joidenkin hintojen nousuun ja inflaation kiihtymiseen.

Viro on joutunut jo ponnistelemaan ankarasti täyttääkseen talous- ja rahaliiton ehdot. Seurauksena on ollut muun muassa työttömyyden nousua, palkkojen leikkauksia ja eriarvoisuuden lisääntymistä.

Työvoima liikkuu

Jaakko Kiander arvelee, että työvoiman liikkuvuus Suomen ja Viron välillä lisääntyy. Työvoima alkaa liikkua molempiin suuntiin jollakin aikavälillä. Myös palkkatasot maiden välillä lähestyvät asteittain toisiaan.

– Muutokset ovat Virossa paljon suurempia kuin Suomessa. Muutos heikentää jonkin verran suomalaisten työntekijöiden asemaa niillä aloilla, jotka ovat eniten virolaisen kilpailun vaikutuspiirissä eli rakennus- ja kuljetusalalla ja joissain palveluissa. Aikaa myöten maiden väliset erot kaventuvat ja työmarkkinat integroituvat hyvin pitkälle, Kiander maalaa.

Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas on Kianderin kanssa samoilla linjoilla.

– Lyhyen aikavälin vaikutuksena uskon kuitenkin, että todennäköinen hintojen nousu pitkittää Viron rakennusalan lamaa. Virolaiset yritykset ovat lisääntyvässä määrin pyrkimässä jo nyt Suomen markkinoille ja ehkä euroon siirtyminen saattaa hetkellisesti tätä kehitystä voimistaa, Suokas sanoo. Hän arvelee, että pidemmällä aikavälillä, ehkä seuraavan kymmenen vuoden aikana, Viron kuitenkin tarvitsevan itse oman rakennuskapasiteettinsa ja myös ammattitaitoisen työvoiman.

– Reppumiesten tulo Virosta Suomeen hiipuu lähivuosina. Virolaisia reissumiehiä on Suomessa jo nyt yli kymmenentuhatta. Kohtuuttoman suuri osa Viron työvoimasta työskentelee rakennusalalla. Ei väkimäärältään pieni valtio voi pysyvästi elää näin. Suomen rakennusalan työvoimatarvetta virolaiset eivät paikkaa pysyvästi, vaan reppumiehet tulevat jatkossa muualta, Suokas arvioi.

Harmaa talous kiristyy

Tällä hetkellä Viroon rekisteröityjen yritysten lähetetystä työvoimasta valtaosa työskentelee Suomessa harmaasti, Suokas huomauttaa.

– Palkat on Virossa sovittu kruunuja ajatellen, ja ne maksetaan joko euroina tai kruunuina. Näin siitä riippumatta mitä lainasäädäntö ja työehtosopimukset edellyttävät.

– Uskoisin, että Viron siirtyminen euroon kasvattaa harmaayritysten palkkakustannuksia. Kun porukka tottuu ajattelemaan palkkaansa ja hintatasoa euroina, työehtosopimusten palkkataulukot alkavat kiinnostaa ja tulevat ymmärrettävämmiksi. Oman palkan vertaaminen suomalaisen työtoverin palkkaan käy helpommaksi, Kyösti Suokas sanoo.

Leena Seretin
kuvat Tuulikki Holopainen

Palkkatyöläinen 8.9.2010 nro 7/10