vane.jpg (302 bytes)

Joustavuutta isävapaaseen

SAK esittää nykyisen isyysvapaan ja ns. isäkuukauden yhdistämistä uudeksi 10 viikon isävapaaksi. Joustavan isävapaan lisäksi SAK haluaa lisätä pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia osa-aikaiseen työskentelyyn.

Subjektiivinen oikeus
Perhevapaat

  SAK:n ehdottama 10 viikon isävapaa olisi ehdoiltaan joustava ja erilaisiin työ- ja perhetilanteisiin sopiva. Se olisi isän käytettävissä siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Nykyisin isillä on mahdollisuus kolmen viikon isyyslomaan ja lisäksi 6 viikon vapaaseen, ns. isäkuukauteen. Järjestelmä on ehdoiltaan jäykkä ja kohtelee perheitä epätasa-arvoisesti.

Nykyinen isyysvapaajärjestelmä on byrokraattinen ja jäykkä, kritisoi Katja Veirto. Foto: TUULIKKI HOLOPAINEN– Jollei äidillä ole työpaikkaa, johon palata, isäkuukautta on käytännössä hankala käyttää, sanoo SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto.

Noin puolella äideistä ei ole työsuhdetta, johon palata. Isistä vain alle 9 000 käytti oikeuttaan isäkuukauteen vuonna 2008.

Vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista pohditaan parhaillaan laajassa työryhmässä, jossa muun muassa työmarkkinajärjestöt ovat mukana. SAK:n edustaja työryhmässä on Katja Veirto. Työryhmän määräaika on vuoden lopussa, mutta toistaiseksi ryhmä on vasta kuullut asiantuntijoita.

Hallitusohjelmassa on sovittu vanhempainvapaajärjestelmän laajemman uudistamisen mahdollisuuksien selvittämisestä. Veirto sanoo, että SAK:n lähtökohtana työryhmässä ovat joustavat, työntekijöiden erilaisiin perhe- ja työtilanteisiin sopivat ratkaisut. Tavoitteena on paitsi sukupuolten myös erilaisissa työsuhteissa työskentelevien tasa-arvon edistäminen.

SAK:n esittämässä isävapaassa perhe voisi päättää isän pitämän vapaan ajankohdan ja vapaan voisi pitää myös samaan aikaan äidin kanssa.

– On tärkeää ja lapsen edun mukaista, että isät käyttäisivät mahdollisuutta vapaaseen nykyistä enemmän. Se edistäisi myös sukupuolten tasa-arvoa työelämässä, Veirto sanoo.

Lisää mahdollisuuksia osa-aikaisuuteen

Katja Veirton mielestä vanhempainvapaajärjestelmää pitäisi kehittää niin, että se mahdollistaisi nykyistä paremmin myös osa-aikaisen työskentelyn ja tukisi näin työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Osa-aikaista työskentelyä voitaisiin edistää korottamalla osittaista hoitorahaa ja ottamalla käyttöön osittainen kotihoidontuki. Tällä hetkellä lasten vanhemmilla on mahdollisuus lyhentää työaikaansa, mutta mahdollisuutta käyttää vain harva.

– Jos osittaista hoitorahaa korotettaisiin ja myös kotihoidontukea maksettaisiin osittaisena, pienten lasten vanhempien arki helpottuisi.

Nykyisin kotihoidontuen edellytyksenä on, että lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Veirton mukaan etuus ei kuitenkaan saisi muodostua esteeksi työn tekemiselle.

– Naisten työmarkkina-aseman kannalta ei ole hyvä olla vuosia pois työelämästä vaan parempi vaihtoehto on, että yhteys työelämään säilyy.

Vanhempainvapaan aikaisen työssäkäynnin ajalta pitäisi myös olla mahdollisuus vapaan siirtoon. Nykyisin vanhempainvapaa kuluu työssäolon ajaltakin ja silloin maksetaan vähimmäispäivärahaa.

Vanhempainvakuutus harkittavaksi

Vanhemmuudesta työnantajille koituvat suorat kustannukset ovat uudistusten myötä vähentyneet. Mikäli näitä kustannuksia halutaan edelleen kompensoida ja esimerkiksi laajentaa myös sairaan lapsen hoitoa koskevaksi, tulisi käyttöön ottaa työnantajien yhteisesti rahoittama vanhempainvakuutus, SAK ehdottaa. Vanhempainvakuutus täydentäisi nykyistä maksujärjestelmää, jonka rahoitukseen osallistuvat työnantajat ja työntekijät. Valtio rahoittaa minimipäivärahat.

Katja Veirton mukaan hyvä tavoite pidemmällä aikavälillä on ulottaa vanhempainvapaa lapsen ensimmäisen ikävuoden loppuun saakka nykyisen 10 kuukauden sijaan.

Vanhempainvapaajärjestelmän uudistamisen kustannuksista ei ole toistaiseksi tehty laskelmia, mutta niitä tullaan työryhmässä tekemään syksyn mittaan, kun konkreettisia ehdotuksia tulee pöydälle. Katja Veirton mukaan on syytä olla realistinen ja varautua siihen, että työryhmän ehdotukset toteutetaan vasta pidemmällä aikavälillä.

Pirjo Pajunen, Susanna Patrikainen

 

jutun alkuun

Subjektiivinen oikeus

Työntekijällä on subjektiivinen oikeus perhevapaisiin, kunhan hän noudattaa laissa määrättyjä ilmoittamisaikoja. Poikkeuksena on osittainen hoitovapaa, johon työnantaja voi kieltäytyä antamasta lupaa.

Perhevapaiden pituudet määrittelee sairausvakuutuslaki ja ilmoittamisajat työsopimuslaki. Vapaiden aikana maksettava palkka tai palkattomuus sekä vuosiloman kertyminen määräytyvät yleensä työehtosopimusten perusteella.

Perhevapaiden pitämisestä on ilmoitettava työnantajalle yleensä viimeistään kahta kuukautta ennen vapaan alkamista. Äkillisten vapaiden kohdalla on ilmoitus tehtävä niin pian kuin mahdollista.

Perhevapaalle jäävällä on vapaan päätyttyä oikeus palata työhönsä. Työntekijää ei saa irtisanoa raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että hän on ilmoittanut käyttävänsä perhevapaita tai on perhevapaalla.

 

Perhevapaat

  • Äitiysvapaa on 105 arkipäivää (noin kolme kuukautta).
  • Vanhempainvapaa (158 arkipäivää) alkaa heti äitiysvapaan päätyttyä, ja vapaalla voi olla joko isä tai äiti. Vanhempainvapaan voi myös osittaa, jolloin vanhemmat hoitavat lasta vuorotellen.
  • Isyysvapaata voi pitää kolme viikkoa (18 arkipäivää) milloin tahansa lapsen syntymän jälkeen ennen äitiys- ja vanhempainrahakauden päättymistä. Vapaan voi pitää enintään neljässä jaksossa.
  • Isäkuukausi (24 arkipäivää, tänä vuonna pitenee 36 arkipäivään) on pidettävä yhtäjaksoisesti. Isäkuukauteen on oikeus, jos isä käyttää koko- tai osa-aikaisen vanhempainvapaan kaksi viimeistä viikkoa.
  • Hoitovapaalle hoitamaan alle 3-vuotiasta lasta voi jäädä isä tai äiti vanhempainvapaan päätyttyä.
  • Osittaista hoitovapaata voi saada työnantajasta riippuen siihen asti, kun lapsen koulun toinen lukuvuosi päättyy.
  • Tilapäinen hoitovapaa on kyseessä, kun työntekijä käyttää oikeuttaan hoitaa kerrallaan enintään neljä työpäivää alle 10-vuotiasta, äkillisesti sairastunutta lasta.
  • Työntekijällä on oikeus olla lyhytaikaisesti poissa töistä pakottavasta perhesyystä, esimerkiksi perhettä kohdanneen sairauden tai onnettomuuden vuoksi.
    Lähteet: KELA, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö.

 

Palkkatyöläinen 8.9.2010 nro 7/10

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

harpalk.gif (881 bytes)