Jollei äidillä ole työpaikkaa, johon palata,
isäkuukautta on käytännössä hankala käyttää, sanoo SAK:n sosiaalipoliittinen
asiantuntija Katja Veirto.
Noin puolella äideistä ei ole työsuhdetta, johon palata. Isistä vain alle
9 000 käytti oikeuttaan isäkuukauteen vuonna 2008.
Vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista pohditaan parhaillaan laajassa
työryhmässä, jossa muun muassa työmarkkinajärjestöt ovat mukana. SAK:n edustaja
työryhmässä on Katja Veirto. Työryhmän määräaika on vuoden lopussa, mutta
toistaiseksi ryhmä on vasta kuullut asiantuntijoita.
Hallitusohjelmassa on sovittu vanhempainvapaajärjestelmän laajemman uudistamisen
mahdollisuuksien selvittämisestä. Veirto sanoo, että SAK:n lähtökohtana
työryhmässä ovat joustavat, työntekijöiden erilaisiin perhe- ja työtilanteisiin
sopivat ratkaisut. Tavoitteena on paitsi sukupuolten myös erilaisissa työsuhteissa
työskentelevien tasa-arvon edistäminen.
SAK:n esittämässä isävapaassa perhe voisi päättää isän pitämän vapaan
ajankohdan ja vapaan voisi pitää myös samaan aikaan äidin kanssa.
On tärkeää ja lapsen edun mukaista, että isät käyttäisivät
mahdollisuutta vapaaseen nykyistä enemmän. Se edistäisi myös sukupuolten tasa-arvoa
työelämässä, Veirto sanoo.
Lisää mahdollisuuksia osa-aikaisuuteen
Katja Veirton mielestä vanhempainvapaajärjestelmää pitäisi kehittää niin, että
se mahdollistaisi nykyistä paremmin myös osa-aikaisen työskentelyn ja tukisi näin
työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Osa-aikaista työskentelyä voitaisiin edistää korottamalla osittaista hoitorahaa ja
ottamalla käyttöön osittainen kotihoidontuki. Tällä hetkellä lasten vanhemmilla on
mahdollisuus lyhentää työaikaansa, mutta mahdollisuutta käyttää vain harva.
Jos osittaista hoitorahaa korotettaisiin ja myös kotihoidontukea maksettaisiin
osittaisena, pienten lasten vanhempien arki helpottuisi.
Nykyisin kotihoidontuen edellytyksenä on, että lapsi ei ole kunnallisessa
päivähoidossa. Veirton mukaan etuus ei kuitenkaan saisi muodostua esteeksi työn
tekemiselle.
Naisten työmarkkina-aseman kannalta ei ole hyvä olla vuosia pois
työelämästä vaan parempi vaihtoehto on, että yhteys työelämään säilyy.
Vanhempainvapaan aikaisen työssäkäynnin ajalta pitäisi myös olla mahdollisuus
vapaan siirtoon. Nykyisin vanhempainvapaa kuluu työssäolon ajaltakin ja silloin
maksetaan vähimmäispäivärahaa.
Vanhempainvakuutus harkittavaksi
Vanhemmuudesta työnantajille koituvat suorat kustannukset ovat uudistusten myötä
vähentyneet. Mikäli näitä kustannuksia halutaan edelleen kompensoida ja esimerkiksi
laajentaa myös sairaan lapsen hoitoa koskevaksi, tulisi käyttöön ottaa työnantajien
yhteisesti rahoittama vanhempainvakuutus, SAK ehdottaa. Vanhempainvakuutus täydentäisi
nykyistä maksujärjestelmää, jonka rahoitukseen osallistuvat työnantajat ja
työntekijät. Valtio rahoittaa minimipäivärahat.
Katja Veirton mukaan hyvä tavoite pidemmällä aikavälillä on ulottaa
vanhempainvapaa lapsen ensimmäisen ikävuoden loppuun saakka nykyisen 10 kuukauden
sijaan.
Vanhempainvapaajärjestelmän uudistamisen kustannuksista ei ole toistaiseksi tehty
laskelmia, mutta niitä tullaan työryhmässä tekemään syksyn mittaan, kun
konkreettisia ehdotuksia tulee pöydälle. Katja Veirton mukaan on syytä olla realistinen
ja varautua siihen, että työryhmän ehdotukset toteutetaan vasta pidemmällä
aikavälillä.
Pirjo Pajunen, Susanna
Patrikainen
Työntekijällä on subjektiivinen oikeus perhevapaisiin, kunhan hän noudattaa laissa
määrättyjä ilmoittamisaikoja. Poikkeuksena on osittainen hoitovapaa, johon työnantaja
voi kieltäytyä antamasta lupaa.
Perhevapaiden pituudet määrittelee sairausvakuutuslaki ja ilmoittamisajat
työsopimuslaki. Vapaiden aikana maksettava palkka tai palkattomuus sekä vuosiloman
kertyminen määräytyvät yleensä työehtosopimusten perusteella.
Perhevapaiden pitämisestä on ilmoitettava työnantajalle yleensä viimeistään kahta
kuukautta ennen vapaan alkamista. Äkillisten vapaiden kohdalla on ilmoitus tehtävä niin
pian kuin mahdollista.
Perhevapaalle jäävällä on vapaan päätyttyä oikeus palata työhönsä.
Työntekijää ei saa irtisanoa raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että hän on
ilmoittanut käyttävänsä perhevapaita tai on perhevapaalla.
Perhevapaat
- Äitiysvapaa on 105 arkipäivää (noin kolme kuukautta).
- Vanhempainvapaa (158 arkipäivää) alkaa heti äitiysvapaan päätyttyä, ja
vapaalla voi olla joko isä tai äiti. Vanhempainvapaan voi myös osittaa, jolloin
vanhemmat hoitavat lasta vuorotellen.
- Isyysvapaata voi pitää kolme viikkoa (18 arkipäivää) milloin tahansa lapsen
syntymän jälkeen ennen äitiys- ja vanhempainrahakauden päättymistä. Vapaan voi
pitää enintään neljässä jaksossa.
- Isäkuukausi (24 arkipäivää, tänä vuonna pitenee 36 arkipäivään) on pidettävä
yhtäjaksoisesti. Isäkuukauteen on oikeus, jos isä käyttää koko- tai osa-aikaisen
vanhempainvapaan kaksi viimeistä viikkoa.
- Hoitovapaalle hoitamaan alle 3-vuotiasta lasta voi jäädä isä tai äiti
vanhempainvapaan päätyttyä.
- Osittaista hoitovapaata voi saada työnantajasta riippuen siihen asti, kun lapsen koulun
toinen lukuvuosi päättyy.
- Tilapäinen hoitovapaa on kyseessä, kun työntekijä käyttää oikeuttaan hoitaa
kerrallaan enintään neljä työpäivää alle 10-vuotiasta, äkillisesti sairastunutta
lasta.
- Työntekijällä on oikeus olla lyhytaikaisesti poissa töistä pakottavasta
perhesyystä, esimerkiksi perhettä kohdanneen sairauden tai onnettomuuden vuoksi.
Lähteet: KELA, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja
elinkeinoministeriö.