Syyskuusta eteenpäin alkoholiveron nosto kasvattaa inflaatiota hieman vuoden ajan, mutta lokakuusta eteenpäin elintarvikkeitten arvonlisäveron alennus puolestaan alentaa sitä. Koko vuodelle valtionvarainministeriö ennakoi kesän alussa keskimäärin nollan tuntumassa olevaa inflaatioita.

Inflaatio nakertaa eri tavoilla

Hintojen nousun kiihtyminen ja hintojen laskukin osuvat eri tavoin eri ihmisten kukkaroon, sillä ihmisten rahat kuluvat eri tarkoituksiin. Ostovoima voi huveta, vaikka hintataso keskimäärin pysyisi ennallaankin. Palkansaajien keskimääräisetkin inflaatioluvut poikkeavat hieman siitä, mitä kuluttajahintaindeksi kertoo. Ja palkansaajien keskuudessa on eroja.

Esimerkiksi elintarvikkeiden hinnoilla on kuluttajahintaindeksissä 13,3 prosentin paino. Elintarvikkeiden hinnan nousu kymmenellä prosentilla nostaa inflaatiota 1,33 prosenttia.

Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutustutkimus kertoo, että työntekijäkotitalouksissa kulutusmenoista meni elintarvikkeisiin 13,2 prosenttia, mutta ylemmillä toimihenkilöillä vain 10,6. Elintarvikkeiden hintojen nopea nousu on syönyt työntekijöiden palkan ostovoimaa suhteellisesti enemmän kuin ylemmiltä toimihenkilöiltä.

Työttömillä ruokaan meni jopa 16,5 prosenttia kulutusmenoista.

Vuokralla asujaa rokotetaan

Asuminen on kaikkein suurin menoerä ja siihenkin kulutettavien rahojen osuus vaihtelee. Työttömillä asumiseen meni keskimäärin yli neljäsosa tuloista, kun se palkansaajaperheissä jäi alle viidesosaan.

Asumismenojen keskimääräinen lasku viimeisen vuoden aikana ei myöskään auta vuokralla asujaa eikä velattomassa omassa asunnossa asujaa. Keskimääräiseen asumiskulujen laskuun on vaikuttanut eniten asuntolainojen korkojen voimakas lasku. Vuokrat sen sijaan ovat nousseet jo pitkään ja nousu jatkuu.

Samanlaiset sisäiset erot näkyvät liikennemenoissa. Keskimäärin ne ovat laskeneet, sillä polttoaineiden hinnat ovat alempana kuin viime vuonna. Mutta juna- ja bussilippujen hinnat ovat nousseet, joten niiden varassa olevat eivät ole keskimääräisestä laskusta hyötyneet.

Työttömyys vie ostovoiman

Palkkaneuvotteluiden pohjaksi on totuttu laskemaan menneiltä kausilta palkansaajien ostovoiman kehitystä ja tekemään arvioita siitä, miten se tulevaisuudessa kehittyy minkäkin suuruisilla korotuksilla.

Ostovoiman kehitykseen vaikuttavat palkankorotusten ohella inflaatio ja veromuutokset. Hintojen muutokset kohdistuvat eri ihmisiin eri tavoin, vaikka keskimäärin asiat olisivatkin kohdallaan.

Lisäksi kaikkien palkansaajien keskimääräisen ostovoiman kehitykseen vaikuttaa oleellisesti se, kuinka monta ihmistä on palkkaa ansaitsemassa. Työssä olevan ostovoima voi kehittyä hyvinkin, mutta työttömäksi jäävältä se romahtaa kertaheitolla.

Valtiovarainministeriö on arvioinut työssäolevien tulokehitystä kuvaavan ansiotasoindeksin nousevan tänä vuonna noin neljä prosenttia eli suurin piirtein sopimuskorotusten verran. Sen sijaan kaikkien palkansaajien ostovoiman lisäys jää lähelle nollaa johtuen työttömyyden kasvusta.

Indeksit lasketaan lokakuussa

Keskimääräinen hintojen lasku voi jatkua vuoden lopulle saakka. Erityisen tärkeäksi muodostuvat heinä–syyskuun inflaatioluvut. Niiden pohjalta määritellään lokakuun lopulla ensi vuoden kansaneläkeindeksin arvo. Se puolestaan määrää sen, miten kansaneläkkeet, mutta myös työttömyysturvan peruspäiväraha ja eräät muut sosiaalietuudet muuttuvat ensi vuoden alusta.

Heinä–syyskuun inflaatio vaikuttaa neljän viidesosan painolla myös maksussa olevien työeläkkeiden muutoksiin ensi vuoden alusta. Yhden viidesosan painolla niihin vaikuttaa ansiotasoindeksin muutos samana aikana edellisvuodesta.

Hintojen nousun korkein piikki osui viime vuonna juuri tähän ajankohtaan. Sen vuoksi on todennäköistä, että näiden indeksien arvo tänä vuonna tippuu ja niin myös niiden muutokseen sidotut sosiaalietuudet ensi vuoden alusta. Nyt poliitikot ovat kuitenkin esittäneet eläkkeiden indeksitarkistuksista luopumista.

HEIKKI LEHTINEN