Kesäkuun lopulta työministerinä toiminut Sinnemäki ei ole vielä ennättänyt tavata kunnolla kaikkia työmarkkinajohtajia mutta tapaamiset ovat syksyn työlistalla. Puhuttavaa varmasti riittää. Teollisuustuotanto on kutistunut viidenneksellä vuoden takaisesta ja vienti romahtanut. Työttömyyden ennustetaan nousevan talvella yli 10 prosenttiin. Käynnistyvistä työehtosopimusneuvotteluista uumoillaan vaikeita.

Anni Sinnemäki sanoo arvostavansa suomalaista sopimusyhteiskuntaa, jonka kivijalka kolmikantasopiminen on. Vihreän, alle nelikymppisen ministerin suusta kuultuna lausunto on hieman yllättävä. Sinnemäki myöntää itsekin, että työmarkkinaosapuolien ja vihreiden tavoitteet eivät aina kohtaa. Esimerkiksi vihreiden tavoite vahvistaa perusturvaa perustulon avulla ei työntekijä- ja työnantajajärjestöissä nauti kannatusta.

– Nykyhallitus on ehkä ollut edeltäjiään kömpelömpi työmarkkinasuhteissa mutta toisaalta yhteisiin ratkaisuihin on aina lopulta päästy, Sinnemäki miettii.

Hän sanoo pitävänsä tärkeänä avointa ja julkista keskustelua, jossa erilaisia näkökohtia pyritään kompromissien kautta sovittamaan yhteen. Tätä kolmikantainen valmistelukin parhaimmillaan on. Pahimmillaan huomion varastavat osapuolten vallankäyttöön liittyvät kysymykset, jotka jyräävät itse asian alleen, Sinnemäki sanoo.

Työministerin pesti ei ole taantumasta kärsivässä maassa kadehdittava. Sinnemäki toteaa realistisesti, että ministeriön mahdollisuudet torjua työttömyyttä ovat rajalliset.

– Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävä on kaksijakoinen. Meidän on edistettävä uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä ja toisaalta autettava työttömäksi jääneitä työvoimapolitiikan keinoin.

Nuorille koulutusta ja palkkatukea

Alle 25-vuotiaiden nuorten turvaksi luotu nuorisotakuu on joutunut koetteille nuorisotyöttömyyden räjähtäessä kasvuun. Nuorisotakuun tehtävänä on estää nuorten syrjäytyminen työmarkkinoilta. Takuu edellyttää, että työvoimaviranomaiset etsivät nuorelle nopeasti työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikan, jos hän itse ei ole sellaista onnistunut saamaan.

Anni Sinnemäki sanoo, että nuorisotakuun vaatimukset on pyrittävä kaikin mahdollisin keinoin toteuttamaan. Hän pitää kuitenkin selvänä, että kaikkia nuoria ei pystytä työ- ja elinkeinokeskusten valtavan kuormituksen takia auttamaan ainakaan nopealla aikataululla.

Työ- ja elinkeinoministeriö esittää yhdessä opetusministeriön kanssa ammatillisen koulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja työpajojen aloituspaikkojen lisäämistä. Sinnemäen mukaan yrityksille ja julkiselle sektorille suunnattu palkkatuki ja yrityksen perustamiseen liittyvät neuvontapalvelut ovat puolestaan tapoja edistää jo ammattiin valmistuneiden nuorten työllistymistä.

Nuorten ohella taantuma kohtelee erityisen kovakouraisesti ikääntyneitä teollisuustyöntekijöitä, joilla on vain vähän koulutusta. Ministeri myöntää, että heidän työllistämisensä on vaikeaa.

– Ei ole realismia kuvitella, että vuosikymmeniä teollisuustyössä ollut ihminen noin vain opiskelisi hoitoalalle, hän sanoo mutta korostaa, että ammatillisen koulutuksen merkitystä ei pidä väheksyä työllistymisessä.

– Esimerkiksi näyttötutkinnon avulla vuosikymmenten varrella kertynyt osaaminen saadaan esiin. Oman ammattitaidon päivittäminen kannattaa myös aina.

Sinnemäen mielestä parasta työllisyyspolitiikkaa on uusien innovaatioiden, yritysten ja sitä kautta työpaikkojen syntyminen. Uusia työpaikkoja on pyrittävä synnyttämään erityisesti paikkakunnille, joissa on ollut isoja irtisanomisia.

– On kohtuutonta vaatia ihmisiä, jotka ovat vuosikymmeniä tai ehkä koko ikänsä asuneet samalla paikkakunnalla, muuttamaan muualle. On selvää etteivät kaikki muuta.

Sosiaaliturva sovitettava paremmin pätkätöihin

Työministeri ei kanna huolta vain siitä, mistä työttömäksi joutuneille löytyisi uutta työtä. Huolena on myös tulevaisuudessa vaaniva työvoimapula. Anni Sinnemäen mukaan Suomi siirtyy taantumasta suoraan niukkenevan työvoiman aikaan. Tällaisessa tilanteessa työntekijöiden osaamisesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää.

Sinnemäki sanoo, että työhyvinvointi on asia, jota ei ministeriön mahtikäskyillä tai lainsäädännöllä ratkaista, vaikka lainsäädäntö luokin puitteet. Keskeisessä asemassa on työpaikkojen hyvät käytännöt ja niiden levittäminen.

Työsuhteiden epävarmuus nakertaa monen työntekijän hyvinvointia ja motivaatiota. Työministeri ei nosta käsiä pystyyn pätkätöiden edessä mutta sanoo, että niistä on tullut pysyvä osa työelämää. Epätyypilliset työsuhteet ovat Sinnemäen mukaan haaste suomalaiselle sosiaaliturvajärjestelmälle ja sen uudistamista pohtivalle kolmikantaiselle SATA-komitealle.

– Sosiaaliturvajärjestelmämme on liian monimutkainen ja vaikeaselkoinen eikä se tarjoa riittävää taloudellista turvaa pätkätyötä tekeville.

Anni Sinnemäen mielestä SATA-komiteassa ei tarvitse tavoitella vuosisadan uudistusta mutta kuitenkin kunnollista remonttia sosiaaliturvajärjestelmään.

Pirjo Pajunen
kuvat Tuulikki Holopainen