– Ilmoitus työnantajalle sairastumisesta tai työterveyshoitajan puhelimessa annettu vahvistus sairauslomasta pitäisi riittää, jotta ruuhkilta työterveyshuollossa vältytään.

Työpaikoilla varaudutaan sikainfluenssan varalle. Jos suomalaisista 1,3–1,8 miljoonaa pahimmassa tapauksessa sairastuu sikainfluenssan laajetessa epidemiaksi, kaikki eivät voi rynnätä työterveysasemille tai terveyskeskuksiin hakemaan sairauslomatodistusta.

– Nyt tarvitaan tervettä järkeä ja joustavia käytäntöjä, jotta muutoinkin ahtaalla olevaa terveydenhuoltoa ei kuormiteta lisää. Toive olisi, että työpaikoilla päästäisiin sopimuksiin sairauslomakäytännöistä. Työterveyshoitajan puhelimessa antama ja kirjaama todistus sairauspoissaolosta pitäisi riittää, Kari Haring sanoo.

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on ohjeistanut nettisivuillaan työnantajia niin, että sikainfluenssan levitessä epidemiaksi työterveyshoitaja voi oireista vahvistuttuaan antaa luvan palkalliseen sairauslomaan ja kirjoittaa suosituksestaan kirjallisen lausunnon.

Myös Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Valtion työmarkkinalaitos kaavailevat samankaltaisia suosituksia.

Jos sairaus pitkittyy, Kelan maksaman sairauspäivärahan saaminen voi olla katkolla. Jos sairaus kestää yli kymmenen arkipäivää, Kela maksaa päivärahaa vain lääkärin todistuksen perusteella.

– Jos työpaikalla hyväksytään terveydenhoitajan todistus sairauspoissaolosta, Kelaa varten olisi dokumentti olemassa myös taannehtivasti. Kela yleensä hyväksyy myös terveydenhoitajan poissaolotodistuksen, Haring toteaa.

Oikeus päästä lääkäriin

Haring muistuttaa, että sairaana ei pidä mennä töihin olipa työpaikalla käytäntö sairauspoissaolotodistuksesta minkälainen hyvänsä.

– Sairaana ei pidä mennä töihin. Epidemian aikana riski tartuttaa tauti muihin on suuri. Lievissä tapauksissa kotihoito ja lepo riittävät ja tauti paranee viikossa, parissa.

– Ihmisellä on kuitenkin oikeus päästä sairaana lääkäriin. On olemassa riski, että työterveyshuolto alkaa liian suuren potilasjoukon kanssa työskennellessään rajoittaa lääkäriin pääsyä. Niin ei tietenkään saisi tapahtua. Jokaisen oirehtivan täytyy käyttää tervettä järkeä ja miettiä, missä vaiheessa lääkärin apu on tarpeen, Haring muistuttaa.

Hän sanoo, ettei lääkärikään voi muuta kuin kehottaa lepoon ja kotihoitoon.

Testit riskiryhmille

Testejä sikainfluenssan toteamiseksi otetaan vain riskiryhmään kuuluvilta. Heitä ovat muun muassa raskaana olevat ja vakavasti sairaat.

Mistä sitten tietää, että sairastaa sikainfluenssa eikä normaalia syysflunssaa?

– Ei sitä tiedäkään muuta kuin testien jälkeen. Sikainfluenssan oireet ovat samankaltaiset kuin kausi-influenssan: kuumetta, päänsärkyä, lihaskipua, yskää, joskus pahoinvointia ja ripulia. Sikainfluenssassa oireet vaihtelevat lievistä vakaviin, kuten normaalissa kausi-influenssassa, asiantuntijalääkäri Haring sanoo.

Poikkeuksellista tilanteessa on, että todennäköisyys sairastua sikainfluenssaan eikä tavalliseen kausi-influenssaan on suuri, jos AH1N1v leviää epidemiaksi.

Pahimmillaan virus voi johtaa kuolemaan.

– Influenssavirukseen liittyy aina kuolleisuutta. Jälkisairaudet, kuten keuhkokuume pahentavat olemassa olevia kroonisia sairauksia, ja ne voivat johtaa kuolemaan. Tällaisia kroonisia sairauksia ovat esimerkiksi lääkitystä vaativa sydänsairaus ja maksa- tai munuaisten vajaatoiminta.

EU-maissa arvellaan sikainfluenssan johtavan kuolemaan 1,3 tapauksessa tuhannesta vakavasti sairastuneesta. Maailmanlaajuisesti suhdeluku on kahdeksan kuolemantapausta tuhatta sairastunutta kohden.

Leena Seretin

– Syyskuussa työsuojelutoimikunta kokoontuu ja käsittelee asiaa. Siihen saakka eletään samoilla ohjeilla kuin taannoisen lintuinfluenssan aikana. Käsihygienia on kaiken a & o. Henkilökunnan wc-tiloihin on jo ilmaantunut pullot desinfiointiainetta.

Sokotel-ketjussa noudatetaan ohjetta, että kolme päivää kestävään sairauspoissaoloon riittää työterveyshoitajan suositus.

– Sikainfluenssasta toipuminen vaatii viikon, pari, ja siitä saanemme uudet sairauspoissaolo-ohjeet myöhemmin. Meillä on kyllä henki, että esimieskin voi käyttää tervettä maalaisjärkeä, eikä kaikkia tarvitse juoksuttaa työterveyteen oireiden ilmaantuessa. Pääsääntö on, että sairaana ei tulla töihin tartuttamaan muita, Suomalainen sanoo.

Palveluammateissa tartuntariski on suuri, sillä asiakkaatkin voivat levittää influenssaa.

– Jos asiakas pärskii, sille emme voi mitään. Omasta hygieniasta huolehtiminen on tärkeintä. Hyvä peruskunto ja -terveys auttavat siinä, että tartuntariski pienenee.