– Kyllähän hallituksella on ollut taipumus antaa liian ruusuinen kuva. Viime elokuussa, kun tämän vuoden budjetti tehtiin, esimerkiksi työvoimapolitiikan rahoja leikattiin, vaikka oli jo selvästi näköpiirissä, että niille tulee käyttöä, ekonomisti Olli Koski SAK:sta sanoo.

– Nyt niitä rahoja on jouduttu palauttamaan, joten ollaan likimain vuoden 2008 tasossa. Mutta tarve on kasvanut entisestään.

Niinistön messun takana saattoi olla myös kriisitietoisuuden nostaminen, kansalaisten valmistaminen leikkauslistojen tekoon.

– Jos tämä on se johtopäätös, niin se on minusta väärä. Vielä ei ole menojen karsimisen aika.

Tulevaisuuden rahat turvataan työllä

Tätä päivää koskevassa talouskeskustelussa heijastuvat paljolti erilaiset näkemykset siitä, mitä vaikuttaa tämän päivän ratkaisuvaihtoehtoihin se, että julkinen talous ei näytä pitkällä tähtäimellä – osin kymmenien vuosien päästä – olevan kestävällä pohjalla. Etenkin valtiovarainministeriössä ajatellaan, että nyt ei voida ottaa kohtuuttomasti velkaa ja myös menokehitys on pidettävä kurissa, koska tulevaisuudessa työvoima vähenee, tuottavuuden kasvu hidastuu ja vanheneva väki tarvitsee kallista hoivaa.

Kosken mielestä tämän päivän kriisin hoitokeinot ja julkisen talouden kestävyys pitkällä tähtäimellä liittyvät toisiinsa, mutta ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.

– Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että työllisyysasteen saaminen mahdollisimman korkeaksi on keino hoitaa pitkän ajan kestävyysvaje. Siksi voidaan perustellusti sanoa, että nyt pitää elvyttää vaikka velkaantumalla, jotta työttömyys nousee mahdollisimman vähän.

Valtion velan määrä kasvaa nopeasti, mutta Kosken mielestä se kyetään hoitamaan.

– Me olemme erilaisessa tilanteessa kuin 1990-luvun luvun laman jälkeen, jolloin työttömyys jämähti pitkäksi aikaa korkealle. Silloin meillä katosi paljon työpaikkoja ja jopa toimialoja pysyvästi. Nyt meillä on moderni tuotanto- ja elinkeinorakenne. Kun talous lähtee nousuun, niin kyllä työvoimalle löytyy kysyntää.

Koski muistuttaa, että vaikka velkaa otetaan ja maksetaan euroina, talouden kasvu on se, joka voimakkaimmin vähentää sen osuutta kansantuotteesta.

Kunnille on turvattava elvytysvara

Hallitus antaa elokuussa lisäbudjettiesityksen tälle vuodelle samalla kun se laatii esityksen ensi vuoden budjetiksi. Kosken mukaan lisäbudjetissa on turvattava etenkin työvoimapolitiikan rahat.

– Nykyisillä rahoilla selvitään kesän yli, mutta jos työttömyys jatkaa syksyllä nousuaan, tulee tiukat ajat. Etenkin nuorisotyöttömyyden kasvun pysäyttäminen vaatii nuorten työllistämistä julkisella puolella, tukityöllistämistä ja muita vastaavia keinoja.Hallitus linjasi jo talvella kehyspäätöksessään, että ensi vuodelle menotasoa ei nosteta. Kosken mielestä tasoa voitaisiin hieman nostaakin, sillä elvytystoimia tarvitaan edelleen.

– Kaikki investointiluonteinen toiminta, joka tulisi joka tapauksessa tehtäväksi, olisi hyvä siirtää mahdollisuuksien mukaan tähän vaiheeseen.

Korjausrakentamisen tarve on suuri. Julkisista rakennuksista iso osa on kuntien omistuksessa ja niiden rahat ovat syksyllä ja ensi vuotta ajatellen tosi tiukalla. Kosken mielestä sen turvaaminen, että kunnat voivat ryhtyä korjaamaan homekoulujaan ja muita vastaavia kohteitaan, vaatii myös valtionosuuksien korottamista.

Kuntien talouden turvaamiseksi pitää tehdä isompikin remontti.

– Niiden talous oli heikoissa kantimissa hyvinäkin vuosina eikä ikääntymisen tuomat kulut ole vielä sylissä, Koski muistuttaa.

Heikki Lehtinen