On hyvin tärkeää, että nuori sopivan aikaisessa vaiheessa pääsee mukaan työelämään ja saa siitä mahdollisimman realistisen kuvan. Tämä varmaan on omiaan estämään syrjäytymistä myöhemmissä elämänvaiheissa, puhutaanpa sitten työttömyydestä tai muusta syrjäytymisestä. Työ tuo toimeentulon lisäksi myös muuta sisältöä ja merkitystä elämään.

Ammattiyhdistysliikkeen ja etenkin nuoren itsensä näkökulmasta on oleellista, että myös järjestäytymiseen liittyvät asiat tuodaan työpaikalla esille. Kesätyöntekijöille ei ammattiliiton jäsenyyttä pidä tyrkyttää, mutta sopivassa tilanteessa ja sopivalla tavalla luottamusmiehen ja muiden työkavereiden on hyvä kertoa, mitkä järjestäytymisen edut ja sen mukanaan tuomat oikeudet ja velvollisuudet ovat.

Sitten kun nuori myöhemmin opintojensa jälkeen tulee työmarkkinoille vakituisemmin, hänellä on jo perustiedot järjestäytymisestä. Siitä ei varmasti ole haittaa kenellekään. Tässä mielessä työpaikan luottamusmiehillä ja muilla aktiiveilla on iso vastuu myös kesätyöntekijöistä.

Vastuu on suuri siinäkin mielestä, että kyselyjen perusteella suurin syy olla liittymättä ammattiliittoon on yksinkertaisesti se, ettei kukaan ole kysynyt ja ehdottanut sitä. Päinvastoin kuten julkisuudessa monta kertaa annetaan ymmärtää, nuoret eivät suinkaan karsasta ammattiliiton jäsenyyttä.

TNS-Gallupin tänä keväänä tekemän kyselyn mukaan 15–24-vuotiaista 85 prosenttia pitää ammattiliittoon liittymistä tarpeellisena. Seuraavassa ikäluokassa eli 25–34-vuotiaissa tarpeellisuus koettiin vielä 7 prosenttiyksikköä suuremmaksi. Eikä kyse ole nykyisen talouskriisin tuomasta myötämielestä, vaan tilanne on ollut sama jo vuosia.