kysyy työministeri Tarja Cronbergilta joustoturvasta.

Joulukuussa 2007 Euroopan neuvosto hyväksyi joustoturvan (flexicurity) yleiset periaatteet osaksi EU:n työllisyyspolitiikkaa. Jäsenvaltioiden tehtäväksi jäi näiden periaatteiden kansallinen täsmentäminen. Missä vaiheessa työ on nyt?
– Hankkeen määräaika on vuoden 2010 lopussa. Tänä keväänä tavoitteena on ollut valmistella kolmikantaisessa työryhmässä yhteisiä periaatteita työmarkkinoiden rakenteellisesta kehittämisestä. Yhteiset periaatteet allekirjoitettiin 16.6.2009. Yhteisten periaatteiden tarkoituksena ei ole ennakoida työtä joustoturvahankkeen alatyöryhmissä eikä ennakoida erikseen sovittua valmistelua työmarkkinoiden rakenteelliseksi kehittämiseksi ja talouden elvyttämiseksi.

Miksi täsmennettyjen linjausten esittely jäi toimikautenne viimeiselle viikolle ja lykkääntyi yli EU-vaalien?
– Joustoturvahankkeen ensimmäinen vaihe oli analyysivaihe, jossa kävimme läpi tietopohjaa, lainsäädäntöä ja työmarkkinoiden toimivuutta. Tältä pohjalta perustettiin kolme työryhmää (työelämän sääntely, siirtymävaiheet ja työelämän laatu). Rinnakkain työryhmien kanssa olemme kehittäneet yleisiä joustoturvan periaatteita. Yhteisiä periaatteita on valmisteltu kolmikantaisesti ja tietyissä kysymyksissä on ollut erimielisyyttä, minkä takia linjaukset valmistuivat vasta nyt, tosin aikataulun mukaisesti. Asialla ei ole mitään tekemistä EU-vaalien kanssa.

Soveltuuko joustoturva EU:n sosiaaliseksi malliksi? Entä Suomen?
– Komissio ei tavoittele yhtä yhtenäistä ja yleispätevää joustoturvamallia vaan EU:ssa hyväksytyt periaatteet muodostavat kehyksen, jonka sisällä jäsenvaltiot valmistelevat oman mallinsa työmarkkinoiden ja työelämän kehittämisestä. Kansalliset mallit huomioivat erot työmarkkinoiden rakenteissa, toimintatavoissa, neuvottelukulttuureissa ja yhteiskuntamalleissa.