Työttömäksi jääneiden toimeentulopulmia helpottaa ennakkomaksu,
jota työttömyyskassat saavat heinäkuun alusta lähtien maksaa työttömäksi
jääneelle tai lomautetulle. Pikavauhtia valmistellun lakimuutoksen mukaan ennakkomaksu
voi olla peruspäivärahan suuruinen ja sitä voi maksaa maksimissaan kahdelta
kuukaudelta.
Ennakkomaksusta ei kuitenkaan ole apua kassojen ruuhkiin.
– Päinvastoin se lisää työmääräämme. Toivommekin, että meidän ei
tarvitse ottaa ennakkomaksua käyttöön, vaan saamme odotusajat lyhyemmiksi, sanoo
Sähköalojen työttömyyskassan johtaja Maarit Tenlenius.
Sähköalojen kassassa hakemusten määrä on tuplaantunut vuoden takaisesta ja niiden
käsittelyaika on alkuvuoden aikana venynyt 3–4 viikkoon.
Myös Puu- ja erityisalojen työttömyyskassassa pyritään välttämään
ennakkomaksun käyttöönotto. Puuliiton jäsenistä noin 30 prosenttia on työttömänä
ja työttömyyskassan jono venyi pahimmillaan 8–9 viikkoon. Nyt pahin ruuhka on saatu
purettua ja ensimmäisen hakemuksen käsittely kestää keskimäärin neljä viikkoa.
Jatkohakemuksista selvitään reilussa viikossa.
– Neljä viikkoa on siedettävä käsittelyaika. Jos onnistumme pysymään
tässä, emme ota ennakkomaksua käyttöön, sanoo kassanjohtaja Hannu Saimanen.
Metallityöväen työttömyyskassassa painitaan useisiin viikkoihin venyneiden
käsittelyaikojen kanssa. Kassanjohtaja Marja-Leena Meriläisen mukaan ennakkomaksu
otetaan käyttöön.
– Ennakkomaksua tärkeämpää olisi ollut poistaa lomakorvausten jaksotus, johon
liittyy runsaasti ylimääräistä selvittelytyötä. Lomakorvausten jaksotus vaikeuttaa
ennakkomaksun käyttöä ja hidastaa hakemusten käsittelyä, Meriläinen sanoo ja saa
ehdotukselleen tukea Hannu Saimaselta.
Työlästä hahmottaa
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi katsoo, että
työttömyysturvajärjestelmä olisi remontoitava uuteen uskoon. Järjestelmästä on
vuosien varrella tullut niin monimutkainen, että turvaa hakevien on sitä käytännössä
mahdoton hahmottaa.
– Vuosien varrella työttömyysturvan kylkeen on tullut erilaisia lisiä, joiden
laskentaperusteet vaihtelevat. Näitä pitäisi saada yksinkertaistettua.
Harjuniemikin poistaisi lomakorvausten jaksotuksen. Hänen listallaan on lisäksi
sovitellun päivärahan kehittäminen ja työttömyysturvan omavastuuajan poistaminen.
– Alkukarenssi vain rankaisee työttömiä ja sen määrittäminen uudestaan joka
kerta, kun työssäoloehto täyttyy, on työlästä.
Marja-Leena Meriläinen ja Hannu Saimanen ovat Harjuniemen kanssa samoilla linjoilla.
Heidän mukaansa moni viime vuosina toteutettu sinänsä hyvä ja perusteltu muutos
työttömyysturvassa on lisännyt kassojen työmäärää.
Hannu Saimanen ottaa esimerkiksi muutosturvan, jonka piiriin myös lomautetut nyt
pääsevät.
– Sinänsä erinomainen asia, mutta työnantajapuolen vaatimusten takia se
valitettavasti lisää selvittelyn ja lappuliikenteen määrää kassoissa.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrä lasketaan palkkatodistuksista. Hannu
Saimasen mukaan tämä menettely kaipaisi myös yksinkertaistamista.
Yhteisiin talkoisiin
Kassoihin tulevista hakemuksista varsin monet ovat puutteellisesti täytettyjä tai
niistä puuttuu liitteitä. Esimerkiksi metallin työttömyyskassaan tulevista
hakemuksista noin 60 prosenttia joudutaan täydentämään, mikä hidastaa käsittelyä.
Metallin kassassa onkin panostettu tiedottamiseen.
– Olemme alkuvuoden aikana käyneet pitämässä yli sata infoa työpaikoilla,
joissa on isoja irtisanomisia. Myös luottamusmiehiä on evästetty informoimaan
työttömyysturvan hakemisesta, Marja-Leena Meriläinen kertoo.
Matti Harjuniemi toimii SAK:laisten liittojen yhteydessä toimivien
työttömyyskassojen yhteisen kassafoorumin puheenjohtajana. Foorumissa mietittiin
viimeksi toukokuussa keinoja, joilla työttömyyskassojen palvelua saataisiin nopeutettua.
Harjuniemi sanoo, että jos itse järjestelmään ei tehdä muutoksia, keinoksi jää
toiminnan tehostaminen esimerkiksi sähköistä palvelua kehittämällä.
Hannu Saimanen painottaa, että jos byrokratiaa halutaan karsia, talkoisiin tarvitaan
kaikki osapuolet, työttömyyskassojen ja ammattiliittojen lisäksi myös työnantajat ja
valtio. Työttömyyskassojen toimintaa valvoo Finanssivalvontavirasto.
Pirjo Pajunen
kuva Tuulikki Holopainen