– Mirjan ei olisi tarvinnut suostua työnantajan määräykseen. Työntekijöiden täytyy ensisijaisesti käyttää yrityksen työterveyshuoltoa, mutta oman valinnan mukaan voi käyttää muitakin terveydenhuollon ammattilaisten palveluja, oikeuspalveluiden päällikkö Markku Kuoppamäki PAMsta sanoo ja kertoo asiasta olevan myös työtuomioistuimen päätös.

Vain joissakin rajatapauksissa työnantaja voi edellyttää ehdottomasti yrityksen työterveyshuollon käyttöä.

– Työnantaja voi edellyttää, että työntekijät käyttävät työterveyshuoltoa, mutta jos käy muualla ja saa sairauslomatodistuksen, jota työnantaja ei hyväksy, tämän täytyy erikseen pyytää työntekijää käymään työterveyslääkärillä, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring sanoo.

Hänen mielestään on terveyspalvelujen haaskaamista, että ylipäätään jo ensimmäisestä sairauslomapäivästä vaaditaan lääkärintodistus.

– Flunssaan tai mahatautiin ei tarvita lääkärin määräämiä lääkkeitä, vaan lepo ja omahoito auttavat. Onneksi monissa yrityksissä onkin siirrytty käytäntöön, että muutaman päivän sairauspoissaolosta ei tarvita lääkärintodistusta tai edes terveydenhoitajan kirjoittamaa poissaolotodistusta, Haring sanoo.

Se, että monet työnantajat vaativat lääkärintodistuksen, kuvastaa Haringin mukaan työnantajan luottamuspulaa työntekijöitään kohtaan. Hänen mielestään on terveyspalvelujen haaskaamista, että ylipäätään jo ensimmäisestä sairauslomapäivästä vaaditaan lääkärintodistus.

Terveystiedot salaisia

Työpaikoilla kenelläkään ei pitäisi olla epäselvää, että terveys- ja sairaustiedot ovat ehdottoman salaisia. Lain mukaan terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain henkilöt, jotka tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä tai toteuttavat niitä, kuten esimiehet tai palkanlaskijat.

Terveydentilaa koskevat tiedot on säilytettävä erillään muusta työnantajan keräämistä henkilötiedoista.

Työnantaja näkee lääkärintodistuksesta sairauspoissaolon syyn eli diagnoosin. Tavatonta ei ole, että työnantaja kiistää työntekijän työkyvyttömyyden, vaikka lääkäri on kirjoittanut ihmisen sairasvuoteelle. Näin etenkin tapauksissa, jolloin työkyvyttömyyden syynä on uupumus.

– Jos työkyvyttömyydestä syntyy epäilys, työntekijän kannattaa pyytää uusi, tarkemmin määritelty lääkärintodistus, Kari Haring neuvoo.

Hänen mukaansa on ongelmallista, että lääkärillä ei välttämättä ole mahdollisuutta tai motivaatiota miettiä, millaista työtä ihminen tekee. Pelkkä ammattinimike ei kerro mitään siitä, mitä henkilön työtehtäviin todellisuudessa kuuluu.

– Jossakin työssä vähäinenkin sairaus voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä, toisessa ei.

Haringin mukaan pitää olla itsestään selvää, että työpaikalla ei levitellä terveystietoja, eikä niitä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin palkanlaskentaan ja Kela-korvausten hakemuksiin.

Sairas vai ei?

Ihminen voi olla sairas, mutta ei välttämättä työkyvytön omassa tehtävässään. Työkyvyttömyyden tulkintaa on vedetty entistä kireämmälle.

Siivooja Kaitsu sai lääkäriltä todistuksen työkyvyttömyydestään, jonka aiheuttivat ankarat niska- ja hartiasäryt. Kaitsu toimitti lääkärintodistuksen työnantajalleen, joka totesi, että Kaitsun ei tarvitse tehdä siivoustöitä, mutta voi annostella pesuaineita siivouskärryihin.

– Jos työnantaja on sitä mieltä, että ihminen on työkykyinen johonkin muuhun kuin omaan ammattitehtäväänsä, työnantajan täytyy näyttää väitteensä toteen uudella lääkärintodistuksella. Ylipäätään työnantaja ei voi yksipuolisesti menetellä niin, että tulkitsee lääkärintodistusta ilman työntekijän ja lääkärin mielipidettä, Kari Haring sanoo.

PAMissa korvaava työ on tuttua, mutta ilmiö ei ole Kuoppamäen mukaan levinnyt laajalle.

– Lääkärintodistusta kunnioitetaan, Kuoppamäki sanoo.

Ruotsalaiset sairastavat enemmän kuin suomalaiset. Kyse ei ole raihnaisemmasta kansasta, vaan meikäläistä matalammasta kynnyksestä hakeutua sairauslomalle. Suomalaisten pelko hakeutua sairauslomalle näkyy myöhemmällä työuralla. Sairaudet kasaantuvat, tihenevät ja johtavat lopulta ennen aikaiseen eläköitymiseen.

Leena Seretin