– Työeläkkeissä on kyse palkansaajien myöhennetystä palkasta, joten on jo periaatteessa väärin, että hallitus päättää asiasta yksin, sanoo johtaja Pertti Parmanne SAK:sta.

SAK:ssa kuten muissakin palkansaajajärjestöissä koetaan, että hallitus on yksipuolisilla toimillaan pettänyt palkansaajien luottamuksen ja vaarantaa nyt vakavasti kolmikantayhteistyön. Esimerkiksi vireillä olleet hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen väliset keskustelut maltillisista palkankorotuksista tulevalla sopimuskierroksella ovat jäissä. SAK ei myöskään toistaiseksi osallistu mihinkään kolmikantaiseen valmistelutyöhön.

SAK, STTK ja AKAVA vaativat, että hallitus peruu päätöksen eläkeiän nostamisesta ja ilmoittaa selkeästi sitoutuvansa sosiaaliturvan uudistamista pohtivassa Sata-komiteassa neuvoteltuun sosiaalitupoon.

Palkansaajajärjestöjen puheenjohtajat tapaavat pääministeri Matti Vanhasen tänään. Järjestöt ovat valmiita neuvottelemaan hallituksen kanssa keinoista, joilla työelämää voidaan kehittää siihen suuntaan, että työntekijät jaksavat olla töissä nykyistä pitempään. Viime viikon tapaamisessa pääministeri Vanhanen ei ollut valmis tällaiseen lähestymistapaan.

– Totesimme pääministerille, että eläkeiän nostamisasiassa emme tule valmiiksi katettuun pöytään. Vuonna 2005 voimaan tulleessa eläkeuudistuksessa sitouduimme erilaisiin toimenpiteisiin, jotta eläkkeelle jäämisikää saataisiin nostettua. Niihin toimenpiteisiin ei kuulunut mekaaninen eläkkeelle pääsyiän nosto, SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen sanoi viime viikon pääministeritapaamisen jälkeen.

Sosiaalitupon auki

Hallitus esittää vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamista asteittain vuodesta 2011 lähtien. Täysimääräisesti 65 vuoden eläkeikä koskee vuonna 1959 ja sitä myöhemmin syntyneitä. Samassa yhteydessä hallitus ilmoitti, että työttömyysturvan lisäpäiväoikeuksia eli ns. työttömyysputkea, osa-aikaeläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja vuorotteluvapaajärjestelmää uudistetaan. Uudistukset tulevat voimaan viimeistään vuonna 2013.

Toistaiseksi on epäselvää, mitä hallituksen päätös käytännössä merkitsee. Nyt näyttää siltä, että hallitus on eläkepäätöksillään kumoamassa työmarkkinajärjestöjen Sata-komiteassa neuvotteleman sosiaalitupon esitykset. Nämä esitykset ovat osa komitean tammikuun lopussa julkistamaa välimietintöä, johon hallituskin tuolloin sitoutui.

Palkansaajajärjestöt päättivät viime viikolla jättäytyä pois Sata-komitean työskentelystä. Järjestöjen mielestä komiteatyö ei ole mielekästä niin kauan, kun hallitus ei omalta osaltaan sitoudu selkeästi komiteassa tehtyihin linjauksiin.

Sosiaalitupossa sovittiin muun muassa vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistamisesta ja eläkeputken ja osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostamisesta. Lisäksi sovittiin työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeen ehtojen ja toimivuuden parantamisesta. Pakettiin kuuluu myös työnantajien Kela-maksun poistaminen ja työnantajien ja palkansaajien työeläkemaksun asteittainen nostaminen eläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi.

Hallituksen eläkepäätöksen tekee erityisen kummalliseksi se, että työeläkejärjestelmä uudistettiin vasta muutama vuosi sitten. Tuolloin käyttöön otettiin joustava 63–68 vuoden eläkeikä, jossa eläkkeen niin sanottu superkarttuma 63 vuodesta eteenpäin kannustaa jatkamaan työssä.

Työeläkelaitoksissa tehdyt selvitykset viittaavat siihen, että eläkeikä olisi pikkuhiljaa nousemassa. Tosin taantuman myötä yrityksissä on irtisanottu kiihtyvää tahtia iäkkäämpiä työntekijöitä eläkeputkeen.

Nyt pelkona on, että hallituksen ilmoitus eläkeiän nostamisesta kiihdyttää entisestään työntekijöiden virtaa eläkkeelle.

Pirjo Pajunen
kuva Tuulikki Holopainen