SAK:n lakimiehen Anu-Tuija Lehdon mielestä on huolestuttavaa, että laiminlyöntejä on paljastunut näin paljon. Hänen mukaansa tulokset osoittavat, että pelkkä lain säätäminen ei riitä, vaan sitä on myös valvottava tehokkaasti.

Uudenmaan työsuojelupiirin tarkastajat tekivät viime vuonna 985 tilaajavastuutarkastusta eri puolilla Suomea. Tarkastuksia tehtiin rakennusalalle, metalliteollisuuteen, julkishallintoon, logistiikka-alalle, majoitus- ja ravitsemisalalle, elintarviketeollisuuteen, siivous- ja kiinteistöhoitoalalle ja kaupan alalle. Tarkastuksista noin 40 prosenttia kohdistui rakennusalalle.

Eniten puutteita tilaajalta vaadittavassa selvityksessä oli työhön sovellettavassa työehtosopimuksessa ja kaupparekisteriotteessa. Noin puolessa tarkastetuista sopimuksista oli puutteita näissä kahdessa selvityksessä.

Noudatettavan työehtosopimuksen selvittämättä jättäminen kielii Lehdon mukaan yhteiskuntavastuun puutteesta.

– Yrityksissä ei kanneta huolta siitä maksetaanko työntekijöille lain ja työehtosopimusten mukaista palkkaa.

Kolmasosassa tarkastettuja sopimuksia oli puutteita eläkevakuutuksessa ja verojen maksamista koskevissa selvityksissä. Eniten laiminlyöntitapauksia oli rakennusalalla ja metalliteollisuudessa.

Sanktiot pohdintaan

Työsuojelupiiri lähetti selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä viime vuonna yhteensä 150 kuulemiskirjettä. Kuulemisista 65 on tähän mennessä johtanut 94 laiminlyöntimaksun määräämiseen. Laiminlyöntimaksuun johtaneista tapauksista 20:ssä sopimus on tehty ulkomaisen alihankkijan tai vuokratyöyrityksen kanssa. Laiminlyöntimaksujen yhteismäärä on 350 000 euroa. Lisäksi kymmeniä prosesseja on edelleen kesken.

Tilaajavastuulain toimivuutta selvittävä työryhmä aloittaa työnsä tänä keväänä. Sen tehtävänä on Anu-Tuija Lehdon mukaan miettiä keinoja, joilla lain noudattaminen paranisi. Yksi keino on laiminlyöntimaksujen koventaminen.

– Voidaan myös pohtia, olisiko selvitysvelvollisuuden laiminlyövien yritysten nimet julkistettava.

Lehto pitää puutteena sitä, että suomalaisilla tarkastajilla ei ole toimivaltaa tarkastaa ulkomailla toimivia työvoimaa välittäviä yrityksiä, jotka lähettävät työvoimaa Suomeen.

– Niiden toiminta saattaa joskus hipoa ihmiskauppaa.

Uudenmaan työsuojelupiiri valvoo tilaajavastuulakia koko Suomessa. Tänä vuonna tehdään 900 tarkastusta, joista 340 kohdistuu rakennusalalle. Uusina aloina mukaan tulee kemianala ja työvoiman vuokrausyritykset. Uudenmaan työsuojelupiirin alueella jatketaan lisäksi rakennusalalla harmaan talouden torjuntahanketta, jossa työmaille tehdään yllätystarkastuksia.

Valiokunta kehottaa komissiota ryhtymään toimiin, jotta Euroopan tasolla syntyisi lainsäädäntö, jolla varmistetaan työntekijöiden oikeuksien toteutuminen, kun he työskentelevät rajat ylittävien alihankintaketjujen palveluksessa. Lehtinen ehdottaa mietinnössä, että tilaajavastuun piiriin kuuluisivat ainakin palkat, sosiaaliturvamaksut ja verot.

Lehtisen mietintöä kannattivat parlamentin sosialidemokraatit, liberaalit, vihreät ja vasemmisto. Sitä vastusti konservatiiviryhmä lukuun ottamatta kahta mietintöä kannattanutta ryhmän jäsentä

Lehtisen mietintö tulee parlamentin täysistunnon käsittelyyn maaliskuun lopulla. Euroopan ammattiyhdistysliike lobbaa asiassa parlamenttia tavoitteena, että myös osa konservatiiveja saataisiin mietinnön taakse. Tällöin mietintö hyväksyttäisiin täysistunnossa selkein luvuin.

Myös komissio on ollut tilaajavastuukysymyksessä aloitteellinen. Se on selvittänyt mahdollisuuksia Euroopan tasoiselle tilaajavastuuta koskevalle säännöstölle. Muun muassa parhaillaan valmistelussa olevassa työnantajille sanktioita asettavassa direktiivissä on tilaajavastuun elementtejä. Direktiivillä pyritään torjumaan laitonta maahanmuuttoa ja estämään EU:n ulkopuolisista maista laittomasti maahan tulleiden työntekijöiden hyväksikäyttö työmarkkinoilla.

Tilaajavastuu on käytössä useissa EU-maissa, muun muassa Saksassa, Itävallassa ja Hollannissa. Suomessa laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta tuli voimaan vuoden 2007 alusta.