Työ- ja elinkeinoministeriössä ei osata arvioida, kuinka järjestelmä kestää tänä talvena vyörytetyn lomautus- ja irtisanomisbuumin. Hallitus on luvannut lisäresursseja TE-toimistoille, joiden muutosturva-asiantuntijoiden kalenterit on jo buukattu täyteen lomautuksia ja irtisanomisia suunnittelevien yritysten yhteydenotoista.

Henkilökunnan lisäys TE-toimistoihin on tervetullutta, mutta muutosturvan toteutuminen ei ratkea, jos ei ole työpaikkoja, mihin kouluttaa irtisanottuja ihmisiä.

– Hyväksi osoittautunut järjestelmä on nyt koetuksella. Tähän saakka on ollut työpaikkoja, mihin kouluttaa työttömäksi jääneitä. Nyt testataan muutosturvan malli talouden taantumassa, sanoo neuvotteleva virkamies Outi Viljamaa työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Erityinen ongelma ovat pienet yritykset, joilla ei ole riittävää tietoa muutosturvamallista. Ministeriöllä on vireillä kehittämishanke, jonka kautta yritetään saada pienille yrityksille tietoa muutosturvasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Maaliskuun alussa käynnistyneellä Työstä työhön -kehittämisohjelmalla pienyrittäjät yritetään saada muutosturvamallin käyttäjiksi.

Tarve lisääntyy

Talouden taantuma alkoi näkyä työllistymisohjelmien kasvuna jo viime vuoden loppupuolella. Viime vuonna työllistymisohjelma laadittiin noin 21 000 muutosturvan piiriin kuuluvalle. Muutosturvan syntymävuonna 2005 uuden mallin piiriin kuului rapiat 5 000 työntekijää.

Viime vuonna muutosturvan mukaisia työllistymisohjelmia laadittiin eniten Uudellamaalla, Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tänä vuonna alueellinen jako saattaa kellahtaa uuteen asentoon, kun lomautus- ja irtisanomisuutisia kantautuu joka puolelta Suomea.

Toimialoittain tarkasteltuna henkilöitä jäi eniten työttömäksi viime vuonna paperiteollisuudessa, saha- ja puutuotteiden valmistuksessa, sähköalalla ja kemian alalla.

Muutosturvakoulutusta järjestettiin viime vuonna 5 300 henkilölle eli neljännekselle muutosturvan piiriin kuuluvalle. Kaikki malliin oikeutetut eivät hakeudu koulutukseen, työllistyvät muutoin tai jäävät työttömyyseläkkeelle.

Muutosturvaan liittyy noin 700 euron muuttoavustus, jolla houkutellaan työntekijöitä muuttamaan kotiseudulta työn perässä kasvukeskuksiin. Porkkana ei tunnu houkuttelevalta: Viime vuonna muuttoavustukseen turvautui vain 241 henkilöä eli noin prosentti muutosturvan piirissä olleista.

Leena Seretin
piirros Kristian Nivala

Lisätietoa:

Kun aikaa kuluu, jatkosuunnitelmat alkavat romuttua. Toisaalta, jos kaaosmaisessa irtisanomistilanteessa ei ole selvillä, mihin voisi ryhtyä, koulutus- ja työllistymiskeskustelussa mahdollisuudet kirkastuvat, sanoo Perloksen entinen pääluottamusmies Pentti Hartikainen.

Hartikainen puhuu kokemuksesta. Hän toimi Perloksen pääluottamusmiehenä vuosina 2003–2007 eli siihen saakka, kun Perloksen toiminta Joensuussa kesti. Parhaimmillaan Perloksella oli töissä melkein 3 000 työntekijää, viimeisten YT-neuvottelujen alkaessa rapiat tuhat.

Massairtisanomisissa muutosturvalle oli tilausta. Perloksen Ylöjärven tehtaalla muutosturvaa testattiin jo vuonna 2005, kun laki tuli voimaan.

Linkkimies

Luottamusmies ja muut henkilöstönedustajat ovat Hartikaisen mukaan linkkimiehiä, kun muutosturvamalli tulee käyttöön.

– Luottamusmiehet tekevät välitöntä yhteistyötä työvoimaviranomaisten ja irtisanottujen kanssa. Perloksessa sallittiin jo yt-aikana, että työvoimaviranomaiset voivat tulla tehtaalle käymään irtisanottujen kanssa koulutus- ja työllistymiskeskusteluja.

– Luottamusmiehet tiedottivat muutosturvasta ja kehottivat kääntymään työvoimaviranomaisten puoleen. Jos ohjelmien teossa ilmeni ongelmia, ihmiset kertoivat niistä ja yritimme parhaamme mukaan toimia välittäjinä ja enimmäkseen hyvin tuloksin, Hakkarainen muistelee.

Kun tuotanto Perloksen tehtaalla hiipui ja töissä oli enää kourallinen väkeä, luottamushenkilöt avasivat neuvontapisteen Joensuun keskustassa. Tässä vaiheessa työttömyyskassan väen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä.

Lähihoitajia ja bussikuskeja

Hartikaisella on hyvät kokemukset muutosturvan toimimisesta, kuten oletettavasti suurimmalla osalla entisistä perloslaisista. Korotetulla päivärahalla saattoi lähteä koulun penkille. Kritiikkiä tuli siitä, että kaikki eivät päässeet haluamaansa koulutukseen.

Entisistä perloslaisista on tullut muutosturvakoulutuksen jälkeen esimerkiksi lähihoitajia, bussikuskeja ja metallityöntekijöitä.