– En sano, että jalat on syytä pitää maassa mutta ainakin toinen jalka on hyvä pitää. Tällaisessa tilanteessa iskee helposti vauhtisokeus, hän sanoo.

Kannatuksen nopea kasvu tuntuu hämmästyttävän puolueen puheenjohtajaakin. Soini sanoo tottuneensa siihen, että "pitkään mentiin prosentissa, vaikka mitä tehtiin". Hän kertoo pohtineensa paljon sitä, mitkä syyt selittävät puolueen kannatuksen kasvua ja mistä Perussuomalaisia äänestävät tulevat.

– Meidän kauttamme tulee esiin näkökulmia, jotka koetaan tarpeellisiksi ja käytämme kieltä, jota ihmiset ymmärtävät. Sitä arvostavat nekin, jotka ovat kanssamme asioista eri mieltä. Meitä on äänestetty niin vasemmalta kuin oikealta. Kannattajissamme on aika paljon porukkaa, joka ei ole äänestänyt kymmeneen, viiteentoista vuoteen.

Soini myöntää, että myös hänen persoonallaan on merkitystä. Monille äänestäjille Perussuomalaiset ovat yhtä kuin Timo Soini.

Perussuomalaisten kannatuksen kasvu perustuu osittain puheenjohtajan ahkeraan kiertämiseen ympäri Suomea. Soini kertoo vierailleensa muun muassa rakennemuutospaikkakunnilla, joilla suuret työnantajat ovat lopettaneet kokonaisia tehtaita.

Kuntavaaleissa perussuomalaisten ehdokkaina oli myös ay-aktiiveja ja osa oli alueensa ääniharavia. Kunnanvaltuutettuja puolueella on nyt 440, kun edellisellä valtuustokaudella heitä oli 90.

Työttömistä huolehdittava

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen on esittänyt kansallisen rakennemuutosrahaston perustamista tukemaan vaikeuksissa olevia paikkakuntia ja alueita. Timo Soini kannattaa ideaa. Tukea tarvitsevat hänen mukaansa työttömät, jotta heidän osaamisensa ja ammattitaitonsa pysyy kunnossa ja paikkakunnat, joille on saatava uutta yritystoimintaa.

– Työttömyys on aina kova isku ihmiselle. Kyse ei ole vain taloudellisesta toimeentulosta vaan myös ihmisten mielenterveydestä. Työttömäksi jääneitä ei pidä nyt jättää yksin.

Soini korostaa, että ihmisten kouluttamiseen ja osaamiseen panostaminen maksaa itsensä takaisin. Se näkyy innovatiivisuutena ja kilpailukykynä kansainvälisillä markkinoilla.

Hän perää irtisanovilta yrityksiltä suurempaa yhteiskuntavastuuta. Soinin mielestä on vain kohtuullista, että yritykset osallistuvat taloudellisesti paikkakunnille aiheuttamiensa vaurioiden korjaamiseen.

– Duunareille on käymässä samalla tavalla kuin pienviljelijöille 1970-1980-luvuilla. Heiltä ollaan viemässä mahdollisuudet itsensä elättämiseen omalla työllä.

Työmarkkinajärjestöistä Timo Soinilla ei ole pahaa sanottavaa. Hän kertoo arvostavansa suomalaista sopimiseen perustuvaa työmarkkinakulttuuria.

– Työmarkkinajärjestöt ovat työ- ja sosiaalilainsäädännön asiantuntijoita ja on järkevää käyttää eduskunnassa niiden osaamista hyväksi työelämään liittyvissä asioissa, Soini sanoo mutta toteaa samaan hengenvetoon, että ei ole aina ajatellut näin.

– Nuorempana olin sitä mieltä, että korporaatioilla on liikaa valtaa ja eduskunnan päätösvaltaan kuuluviin asioihin ei muiden pidä puuttua.

Timo Soinilla ei olisi mitään sitä vastaan, että työnantajat ja työntekijät istuisivat yhteiseen neuvottelupöytään sorvaamaan keskitettyä tulopoliittista sopimusta. Sille olisi tilausta taloudellisesti ankeana aikana.

– Uskon, että tupot tulevat vielä takaisin, ei niitä ole ikuisiksi ajoiksi haudattu.

Peruspalvelut etusijalla

Timo Soini tunnustautuu pohjoismaisen hyvinvointimallin kannattajaksi. Esimerkiksi edullinen terveydenhuolto ja ilmainen koulutus korkea-astetta myöten ovat hänen mielestään asioita, joista ei pidä luopua.

Palveluiden yksityistämiseen Soini suhtautuu nihkeästi. Hän sanoo, että yksityiset palvelut käyvät kuntalaisille pidemmän päälle kalliiksi ja erityisesti ne rokottavat heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Soini ei myöskään lämpene hallituksen lupaamille veronkevennyksille, sillä niistä hyötyvät hänen mukaansa eniten ne, jotka eivät verorahoilla rahoitettavia julkisia palveluja käytä.

Valtuustokausi tulee olemaan valtuutetuille hankala, sillä kuntien taloudellinen tilanne on heikkenemässä dramaattisesti. Soini perää valtiolta lisää resursseja kunnille. Esimerkiksi yhteisöveron jakoa on muutettava siten, että se hyödyttää kuntia nykyistä enemmän.

Puolueen ohje kunnanvaltuutetuilleen on, että peruspalveluja kuten terveydenhoitoa ja koulutusta ei pidä ryhtyä leikkaamaan. Leikkausten sijaan on etsittävä lisärahoitusta, muun muassa harkittava lainanottoa, myytävä omaisuutta ja mietittävä palvelurakenteita uusiksi.

Pirjo Pajunen
kuvat Heli Saarela

Mikä työssäsi parasta?
Tämä on mielenkiintoista ja vaihtelevaa työtä.
Mikä ottaa päähän?
Kiire ja siitä johtuva riittämättömyyden tunne. Poliittinen taistelu on myös välillä kovaa.
Kuka ilahdutti sinua viimeksi?
Poikani, joka sai biologian kokeesta hyvän numeron vaikka luuli, että koe meni huonosti.
Oletko tuntenut epäonnistuvasi?
Kyllä, montakin kertaa. Pahin oli SMP:n konkurssi 1995.
Onko tupo uskon vai järjen asia?
Sekä että mutta enemmän järjen.
Oletko aamun vai illan virkku?
Aamun.
Kotiruoka vai työpaikkalounas?
Kotiruoka.
Kävellen vai autolla?
Aikataulujen takia paljon autolla.
Onko paheiden määrä vakio?
Ei vakio mutta kaikillahan niitä on.
Jos vuorokaudessa olisi 25 tuntia, mihin käyttäisit lisätunnin?
Nukkumiseen.