– Emme halua tehdä vain rutiininomaista päivitystä vaan kartoittaa tilanne saman tien kunnolla, sanoo Minna Lyytinen yhtiön henkilöstöhallinnosta.

Vapaaehtoiseen kyselyyn vastasi yli puolet henkilöstöstä. Työntekijöiden vastausprosentti on 46 ja toimihenkilöiden 62. Naiset vastasivat hieman miehiä innokkaammin.

– Kyselystä on tullut runsaasti myönteistä palautetta, sitä pidettiin hyvänä. Moni on jo kysynyt tuloksia, työsuojeluvaltuutettu Saija Mäkelä kertoo. Kyselyn tulokset julkistetaan henkilöstölehdessä maaliskuun lopulla.

Tasa-arvokysely on kehitetty erityisesti pienille työpaikoille, joilla tasa-arvosuunnitelma jää helposti tekemättä mutta se soveltuu myös isompiin yksiköihin. AGCO Sisu Powerilla henkilöstöä on noin 700, joista 500 työntekijöitä. Muun muassa dieselmoottoreita valmistava Nokian tehdas on osa amerikkalaista AGCO-konsernia.

SAK:n tuoreen selvityksen mukaan vain reilussa puolessa vähintään 30 työntekijän työpaikoista on tehty lain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma. Vielä harvemmalla työpaikalla on otettu seuraava askel ja tehty palkkakartoitus, jota laki myös edellyttää. Tampereen yliopistossa viime vuonna tehty tutkimus antaa hieman paremman tuloksen. Se mukaan tasa-arvosuunnitelma löytyy 62 prosentilta vähintään 30 hengen työpaikkoja. Palkkakartoitus on tehty 60 prosentilla työpaikoista. Tutkimus on osa kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa.

SAK:n edunvalvontaosaston apulaisjohtaja Marja Erkkilä ei ole tyytyväinen tilanteeseen.

– Vallitseva taloudellinen tilanne ei kannusta työpaikoilla tasa-arvosuunnitteluun. Fiksu työnantaja kuitenkin ymmärtää, että tasa-arvon edistäminen on myönteinen asia, joka heijastuu työntekijöiden työmotivaatioon, tuottavuuteen ja yrityksen imagoon.

Naisilta kritiikkiä

Tasa-arvo kyselyssä tiedustellaan muun muassa työntekijän mahdollisuuksia päästä koulutukseen ja edetä uralla, työn ja perheen yhteen sovittamiseen ja perhevapaiden käyttöön liittyviä kokemuksia sekä kokemuksia kiusaamisesta, seksuaalisesta ahdistelusta ja etnisestä ja ikäsyrjinnästä.

AGCO Sisu Powerilla tehdyn kyselyn alustavien tulosten mukaan naiset kokevat tasa-arvon toteutumisessa enemmän puutteita kuin miehet, mikä on varsin tyypillinen tulos.

– Naiset kokevat, että heidän etenemismahdollisuutensa ovat miehiä heikommat. He katsovat myös, että heillä on miehiä huonommat mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon, Saija Mäkelä sanoo. Hän arvelee, että taustalla vaikuttaa miehinen toimintakulttuuri.

Toisaalta miehet kokivat, että heidän on naisia hankalampi käyttää perhevapaita.

Nokian yksikkö on miesvaltainen. Viidestäsadasta työntekijästä vain kuusi prosenttia on naisia. Naisten määrä on viime vuosina kuitenkin lisääntynyt.

Tehtaalla ei ole jakoa naisten ja miesten töihin. Parhaiten palkatuissa töissä naisia ei kuitenkaan ole ja työnjohtajista vain yksi on nainen. Lyytinen ja Mäkelä sanovat, että tämä on yksi niistä asioista, joita halutaan tarkemmin selvittää.

Tasa-arvokyselyn tulokset käydään läpi henkilöstöhallinnon ja työntekijöiden edustajien yhteisessä työryhmässä. Tavoitteena on laatia mittarit, joilla tasa-arvon kehittymistä voidaan seurata.

– Oleellista on, että kissa nostetaan pöydälle eli ongelmiin puututaan ja tilannetta sitoudutaan seuraamaan. Tasa-arvon edistämisessä avainasemassa ovat työnjohtajat. He tarvitsevat nyt lisää tietoa ja koulutusta, Minna Lyytinen sanoo.

Suunnitteilla on myös palkkakartoitus, jossa verrataan palkkojen jakautumista naisten ja miesten kesken.

– Työntekijöille maksetaan tehtäväkohtaista palkkaa eli samassa tehtävässä toimivilla miehillä ja naisilla on sama palkka, Saija Mäkelä sanoo.

Palkkasyrjintä piilossa

SAK:laisille luottamusmiehille tehdyn kyselyn mukaan palkkakartoitus oli viime vuonna tehty noin joka kolmannella työpaikalla. Silmiinpistävää oli, että merkittävä osa kyselyyn vastanneista ei ollut varma, onko työpaikalla tehty tasa-arvosuunnitelma ja -kartoitus.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulos oli samansuuntainen, sillä sen mukaan luottamushenkilöt ovat harvoin mukana tasa-arvosuunnittelussa.

Marja Erkkilän mukaan tasa-arvosuunnittelua ja tiedon kulkua hankaloittaa työelämän pirstoutuminen. Yhä useammin samalla työpaikalla on usean työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä tai yhdellä työnantajalla on useita työpisteitä.

Neljännes SAK:n kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä ei osannut sanoa palkkakartoituksen perusteella syrjinnästä mitään varmaa.

– Tulos viittaa siihen, että palkkakartoitukset ovat liian karkeita ja perustuvat pelkkiin keskiarvoihin. Tasa-arvovaltuutetun ohjeiden mukaan pitää selvittää myös nimettömiä yksilöpalkkoja ja palkanosia. Usein kartoituksissa myös vertaillaan vain saman työehtosopimuksen piirissä olevien palkkoja, vaikka pitäisi vertailla yli työehtosopimusten.

Marja Erkkilä myöntää että palkkakartoituksen tekeminen on vaativa tehtävä ja palkkasuhteiden muuttaminen haasteellista. Työntekijätkään eivät aina ole asiasta innostuneita.

– Pelko on valitettavan suuri tekijä. Ei uskalleta vaatia omia oikeuksia hankalaksi leimautumisen pelossa.

Hallitus antaa tasa-arvolain toimivuudesta selvityksen eduskunnalle tämän vuoden lopulla.

Pirjo Pajunen
Kuva Janne Ruotsalainen