– Jännitti selviänkö tehtävästä, vaikka olin myös innoissani, Havulehto muistelee kymmenen vuotta myöhemmin samassa mutta nyt viihtyisästi kalustetussa työhuoneessaan.

Aivan tyhjästä JHL:läinen Havulehto ei sentään joutunut aloittamaan Nurmijärven kunnan työntekijöiden päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna. Kokemusta oli karttunut jo varavaltuutettuna ja alakohtaisena työsuojeluvaltuutettuna.

– Huomasin, että ei tätä hommaa voi hoitaa oman työn ohella kunnolla. Työskentelin lastenhoitajana päiväkodissa, eikä sieltä voi lähteä kesken kaiken hoitamaan työsuojeluasioita.

Tänään Heleena Havulehto on aloittanut työpäivänsä käymällä kahdessa päiväkodissa, joissa tehtiin lain edellyttämä työpaikkaselvitys. Usein työpäiviin sisältyy myös "tulipalojen sammuttamista" eli äkillisiä kutsuja tarkastuskäynneille. Havulehto myös kouluttaa työntekijöitä. Hän arvioi, että henkinen työsuojelu haukkaa kaksi kolmasosaa työajasta.

– Työhyvinvointiin liittyvien ongelmien ratkominen ei käy käden käänteessä. Usein taustalla on johtamiseen, töiden rajaamiseen ja aikatauluttamiseen liittyviä ongelmia.

Heleena Havulehto on vuosien varrella kouluttanut itseään aktiivisesti. Hänen mielestään työsuojeluvaltuutetun tehtävää ei voi hoitaa kunnolla ilman riittävää koulutusta. Havulehto on suorittanut muun muassa ergonomian approbaturin, jonka nykyään voi opiskella netissä.

Havulehdon työnkuva on laaja. Siihen kuuluvat kunnan työpaikat toimistoista, päiväkodeista ja terveyskeskuksista rakennustyömaihin. Nykyään hänellä on apuna osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu, joka hoitaa Nurmijärven koulujen henkilökunnan työsuojeluasiat.

Koulutuksen lisäksi Heleena Havulehto korostaa verkostoitumisen merkitystä. Se on hänen mielestään oiva tapa saada tietoa ja tukea haastavan ja välillä raskaankin tehtävän hoitamiseen. Nurmijärvellä yhteistyötä tehdään tiiviisti lähikuntien kanssa ja mukana ovat myös työnantajapuolta edustavat työsuojelupäälliköt. JHL:n valtuutetut pitävät lisäksi tiiviisti yhteyttä keskenään ja luottamusmiesten kanssa.

Havulehdosta työsuojeluvaltuutetun tehtävässä parasta on laaja-alaisuus ja mahdollisuus jatkuvasti kehittyä ja kartuttaa omia taitojaan. Parhaillaan opiskelussa on tuore kemikaaliasetus REACH.

Pirjo Pajunen
Grafiikka Marjut Vainio

Kyselyyn vastanneet SAK:laiset työsuojeluvaltuutetut käyttävät tehtävän hoitamiseen keskimäärin 29 tuntia neljässä viikossa. Jotta tehtävän pystyisi hoitamaan kunnolla, aikaa tarvittaisiin kuusi tuntia kuukaudessa lisää, valtuutetut arvioivat.

Joka toisen valtuutetun ajankäytöstä on sovittu työehtosopimuksessa (48%), joka viidennellä työpaikalla muulla tavoin (21%), mutta 28 prosentilla työpaikoista ajankäytöstä ei ole sovittu mitään. Työehtosopimuksen mukaista korvausta tehtävän hoidosta saa kaksi kolmesta (64%) valtuutetusta. Eniten korvausta vaille jääviä on julkisella sektorilla, jossa yli puolet (59%) työsuojeluvaltuutetuista ei saa työehtosopimuksen mukaista korvausta tehtävän hoidosta.

Lakisääteiset työsuojelun toimintaohjelma ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työpaikkaselvitys on tehty 90 prosentissa SAK:laisia vähintään 30 hengen työpaikkoja. Pienemmillä työpaikoilla prosenttiluku on 78.

SAK:n työympäristöasiantuntija Raili Perimäki on erityisen huolissaan työsuojeluvaltuutettujen vähäisestä koulutuksesta. Kyselyyn vastanneista lähes neljännes (22%) ei ollut saanut tehtävään mitään koulutusta. Kiire ja koulutuksen puute heijastuvat Perimäen mukaan välinpitämättömänä asenteena työsuojelutehtävien hoitamiseen.

Oman ongelmansa muodostavat pitkät aliurakointiketjut ja työpaikkojen vuokra- ja muut pätkätyöntekijät.

– Usein on epäselvää, kuka heidän työsuojelustaan vastaan. Ongelmana on puutteellinen työhön perehdyttäminen, mikä altistaa tapaturmille.