Suomessa tuottavuus kasvoi samaa vauhtia kuin uusissa EU-maissa keskimäärin, joissa lähtötaso on kuitenkin selvästi alhaisempi. Ruotsi pääsi 2,8 prosentin tuottavuuden kasvuun ja Saksakin kahteen prosenttiin, mutta esimerkiksi USA vain 1,4 prosenttiin.

Tulopoliittisissa ratkaisuissa keskimääräistä palkankorotusvaraa on laskettu palkkanormilla, jossa lasketaan yhteen tuottavuuden kasvu ja inflaatio. Viime vuonna hinnat nousivat Suomessa keskimäärin 1,6 prosenttia. Palkkanormilla laskettuna palkankorotusvara olisi ollut 5,2 prosenttia.

Ansiot nousivat viime vuonna yksityisellä sektorilla 3,1 prosenttia. Kuntien yleisen sopimuksen piirissä olevien ansiot nousivat 2,7 prosenttia.

Tuottavuus kasvanut pitkään

Vaikka tuottavuuden kehityksessä on vuosittaista heilahtelua, se on pitkään ollut Suomessa selvästi korkeammalla tasolla kuin EU-maissa keskimäärin. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkijoiden selvityksen mukaan Suomessa koko talouden tuottavuus oli vielä vuonna 1997 jäljessä EU-maiden keskiarvosta. Vuoteen 2004 mennessä bruttotuotoksesta laskettu työn tuottavuus oli meillä koko kansantaloudessa ohittanut vanhojen EU-maiden keskiarvon, vaikka USA, Saksa ja Ruotsi olivatkin hieman edellä.

Suomi oli kärjessä kemianteollisuudessa, massan ja paperin valmistuksessa, sähköteknisessä teollisuudessa, metallien jalostuksessa ja metallituotteiden valmistuksessa, kun mittarina käytettiin bruttotuotannon arvoa työtuntia kohden. Tuottavuus oli meillä korkea myös rakentamisessa ja tukkukaupassa.

Palkat eivät pysyneet perässä

Vaikka meillä palkat nousivat vuosituhannen alussa nopeammin kuin monissa kilpailijamaissa, vielä kovempi tuottavuuden nousu merkitsi sitä, että työkustannukset yhtä tuotettua yksikköä kohden laskivat etenkin teollisuudessa.

Koko talouden tasolla tosin yksikkötyökustannukset nousivat vuosina 2000–2005 OECD:n tilastojen mukaan meillä hieman nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Ero johtuu lähinnä rahoitus- ja liike-elämän palveluista ja myös rakentamisesta.

Ratkaisevinta kilpailukyvyn kannalta on kuitenkin teollisuuden yksikkötyökustannusten kehitys. Euroalueella yksikkötyökustannukset nousivat teollisuudessa kaksi prosenttia, meillä ne laskivat seitsemän prosenttia. Samanlaista vauhtia ne laskivat Ruotsissa, Irlannissa, USA:ssa ja Saksassa.

Conference Boardin mukaan vuonna 2005 EU-maista ainoastaan Suomessa ja Irlannissa yksikkötyökustannukset olivat halvemmat kuin USA:ssa, vaikka euron vahvistuminen dollariin nähden onkin heikentänyt euromaiden asemaa. Viime vuonna Irlannissa tuottavuuden kasvu kuitenkin putosi alle prosenttiin.

Hintakäyrät kääntyneet nousuun

Hyvästäkään tuottavuuskehityksestä ei ole apua, jos tuotteista saadut hinnat laskevat samaa vauhtia. Toisaalta hyvä hintakehitys voi paikata heikompaa tuottavuuskehitystä.

Teollisuuden tuottajahinnat ja samoin vientihinnat laskivat vuosituhannen alusta vuoden 2005 loppuun seitsemän prosenttia, elektroniikkateollisuudessa jopa 40 prosenttia. Laskua tuli myös paperiteollisuudessa. Kemianteollisuudessa sekä metallituotteiden valmistuksessa ja etenkin metallien jalostuksessa hintakehitys oli silloinkin hyvä.

Parin viime vuoden aikana tuottajahinnat ovat kääntyneet nousuun lähes kaikilla aloilla. Tosin elektroniikkateollisuudessa lasku on jatkunut vieläkin, mutta aikaisempaa selvästi hitaampana. Vientihinnat ovat nousseet erityisen paljon metallien jalostuksessa, mutta myös sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa.